Eniten maailmassa kuolemantuomioita langettava, ilman oikeudenkäyntiä pakkotyöleireille ihmisiä sulkeva ja olematonta yksilön oikeusturvaa jakava Kiina on kehittymässä kohti länsimaista oikeusvaltiota. Kehityksen tärkeänä tukijana toimii Suomi.
Suomen ja Kiinan oikeusministeriöiden tasolla käyty oikeuspoliittinen yhteistyö alkoi jo kaksitoista vuotta sitten. Suomen puolelta projektia on vetänyt oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissanen, jonka mukaan Kiinan oikeusvaltiokehityksessä on tapahtunut tänä aikana paljon myönteisiä muutoksia.
Maan vankilaolot ovat parantuneet ja vankeinhoidossa kokeillaan parhaillaan erilaisia yhdyskuntapalvelumuotoja. Nuorisorikolliset huomioidaan nyt erikseen ja aiempaa neljän vuoden minimirangaistusta on lievennetty.
Edistystä on tapahtunut myös oikeussaleissa. Tätä nykyä oikeudenkäynteihin hyväksytään ainoastaan lakitutkinnon suorittaneita tuomareita, kun aiemmin nuijaa heiluttivat lähinnä sotilaat. Oikeudenkäyntien lisäksi on kehitetty vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä lakituvan ulkopuolelle. Käytännöllä on itse asiassa pitkät perinteet maan historiassa.
Toukokuun lopulla Kiina ja Suomi allekirjoittivat uuden yhteistyöohjelman vuosille 2007-2009. Uutta yhteistyössä on muun muassa se, että valtakunnallisen tason sijasta yhteistyötä tehdään nyt maakuntatasolla.
Kolmen tulevan vuoden aikana Pekingin osalta keskitytään erityisesti korruption vastaiseen työhön, Anhuin osalta oikeusavun ja riitojen sovitteluun sekä Hainanin saaren kanssa kehitetään vankeinhoitoa ja yhdyskuntapalvelua.
Yhteistyö on konkreettista. Ongelmia kaivetaan esille yhdessä ja yhdessä etsitään niihin myös ratkaisuja. Suomi kertoo omista oikeusapujärjestelmistään ja sen jälkeen mietitään toimisiko, sama malli sovellettavaksi myös Kiinaan.
"Avausseminaari oikeusavusta ja riitojen sovittelusta järjestettiin nyt toukokuussa ja elokuussa jatketaan, jolloin Anhuin pääkaupungista Hefeistä tulee 8-10 hengen valtuuskunta Suomeen. Me viemme heitä poliisikuulusteluun, jossa on asianajaja mukana sekä tuomioistuimiin, oikeusaputoimistoihin ja asianajajatoimistoihin. Ensi keväänä esitämme seminaarissa jo kehityssuosituksia ja käytäntöjä", kertoo Rissanen.
Kiinan markkinatalouden huima kasvu on tuonut tullessaan lisää muun muassa työriitoja.
"Työriitoja syntyy saamatta jääneistä palkoista tai kun kiistellään työtapaturmakorvauksista. Tällaisia riitoja on viety runsaasti oikeuteen Anhuin pääkaupungissa Hefeissä. Mutta koska oikeudenkäsittely on raskas prosessi, pitäisi saada keino hoitaa asiat muulla tavalla."
Rissanen kertoo, että Kiinassa kehitetäänkin parhaillaan Euroopassa käytössä olevia vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä, joissa sopua etsitään lakituvan ulkopuolella tuomarin avustuksella.
"Tätä mallia kehitellään paitsi Kiinassa, myös meillä Suomessa."
Vankeinhoidon suhteen Kiina harjoittaa pilottiprojekteja. Eri paikkakunnilla kokeillaan tietyntyylistä vankeinhoitomallia. Jos projekti osoittautuu onnistuneeksi, se otetaan myöhemmin käyttöön maan laajuisesti.
Tällä hetkellä muun muassa Shanghaissa että Hainanilla on meneillään vankeinhoito- ja yhdyskuntapalvelukokeilu. Sen tarkoituksena on luoda nuorisorikollisille vaihtoehtoisia sovittelun- ja koulutuksenomaisia rangaistusmalleja.
"Kiina on saanut osakseen runsaasti kansainvälistä kritiikkiä käytännöstään lähettää ihmisiä ilman oikeudenkäyntiä uudelleenkoulutusleireille. Nyt maan tavoitteena on, että sinne mennään tuomioistuimen kautta. Lisäksi tulevaisuudessa sinne passitetaan pääasiassa nuorisorikollisia, joille annetaan siellä koulutusta ja kurssitusta", taustoittaa Rissanen.
Kiina haluaa panostaa erityisesti nuorisorikollisuuden hallintaan, koska nuorisorikollisuus on viime vuosina lisääntynyt rajusti. Sen syypäiksi nähdään muun muassa maan nopea talouskasvu sekä siirtotyöläisyys.
Kiinassa ei ole erillisiä nuorisovankiloita. Niinpä Hainanista syyskuussa Suomeen saapuvalle delegaatiolle tarjotaan tilaisuus tutustua suomalaisiin nuorisovankiloihin ottamaan mallia suomalaisesta nuorisovankien hoitosysteemistä.