Kiinalaiset odottavat maansa nousevan Yhdysvaltojen tasolle globaalin vaikutusvallan suhteen seuraavan kymmenen vuoden sisällä.
Intialaiset taas ovat sitä mieltä, että he ovat jo nyt maailman toiseksi vaikutusvaltaisin maa Yhdysvaltojen jälkeen. Samalla valtaosa amerikkalaisista, kiinalaisista sekä intialaisista uskovat, että Yhdysvallat tulee menettämään globaalin suurvalta-asemansa seuraavan 50 vuoden sisällä.
Uutta maailmanjärjestystä ennustava näkemys perustuu laajaan Chicago Council on Global Affairsin ja Asian Societyn tuottamaan, Kiinassa, Japanissa, Etelä-Koreassa, Australiassa sekä Yhdysvalloissa suoritettuun mielipidetutkimukseen. Silmiinpistävin huomio tutkimuksessa oli se, että kiinalaiset ja intialaiset tunsivat vahvaa itseluottamusta maidensa tulevaisuuden näkymien suhteen.
Shanghain Fudanin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Shen Dinglin mukaan maailman johtokeskuksessa tulee vääjäämättä tapahtumaan muutos ja vahvin tulee olemaan se, joka on parhaiten varautunut siihen.
"Maailman johtajaksi tuleminen ei ole Kiinan tavoite, vaan vääjäämätön lopputulos", professori tokaisee.
Muutokseen menee kuitenkin vielä aikaa.
"Vie vähintäänkin 30-50 vuotta muuttaa kiinalaiset moderneiksi, sivistyneiksi, vastuuntuntoisiksi ja innovatiivisiksi. Vasta sen jälkeen Kiinasta voi tulla maailman johtovaltio."
Dinglin mukaan tällä hetkellä maan suurimpia kompastuskiviä ovat korruptio ja johtajat, jotka saavat ylennyksen ilmoittaessaan vääristettyjä kasvulukuja.
Kysyttäessä Kiinan noususta maailmanjohtajaksi Fudanin yliopiston kansainvälisen talouden professori Hua Min vastaa vertaamalla Aasian maita toisiinsa.
"Jos ajatellaan teknologiaa, Japani on numero ykkönen Aasiassa. Mutta jos ajatellaan innovaatiokykyä, Taiwan on numero ykkönen. Talouden suuruuden suhteen Japani on jälleen ensimmäinen. Mutta jos ajatellaan kasvulukuja ja potentiaalisia markkinoita, Kiina on ykkönen."
Hua Min ennustaa, että Kiinan talouskasvu tulee jatkumaan, jos se pystyy pitämään maan sisäiset ongelmat kurissa ja jos kansainvälinen yhteisö antaa Kiinalle tilaa kasvaa.
"Mikäli muu maailma näkee Kiinan talouskasvun mahdollisuutena, he antavat sille enemmän tilaa ja mahdollisuuksia. Jos he ottavat sen uhkana, Kiinalle annetaan sanktioita", kritisoi Hua Min viitaten Kiinan kauppaan kohdistuviin tuonti- ja protektionismisanktioihin.
Shen Dinglin mielestä suurimmat ongelmat Kiinan ja muun maailman välillä ovat ideologiset erot ja epäluottamus. Hyvistä poliittisista suhteista voi kiittää ainoastaan hyviä taloussuhteita.
"Kiinalla on tiiviimmät suhteet joihinkin Euroopan maihin. Poliittiset tuulet saattavat kuitenkin puhaltaa ´nopeasti tulee, nopeasti menee´ -mentaliteetilla. Mutta taloussuhteet ovat pysyvämpää laatua", toteaa Shen Dingli.
Professorin mielestä EU ei oikeasti arvosta Kiinaa markkinatalousmaana, eikä se myöskään arvosta Kiinan ihmisoikeuksia.
Tutkimuksen mukaan maailmantalouden yksi suurimmista epävarmuustekijöistä on energiavarannot.
Uusia energialähteitä kiivaasti haalivat Kiina ja Intia olivat erityisesti huolissaan energian riittävyydestä. Intialaisten ja kiinalaisten mielestä energiavaroihin liittyvät kriisit olivat hyvin todennäköisiä Aasiassa. Heidän mukaansa mailla oli myös oikeus aloittaa sota taatakseen energiavarantonsa.
Shen Dinglin mukaan Kiina ei kuitenkaan muodosta uhkaa muulle maailmalle energiakysymyksen suhteen.