Länsimaat ovat pitkään syyttäneet Venäjää liian lepsusta taistelusta itänaapurissa rehottavaa merkkituotteiden laitonta kopiointia vastaan. Nyt Venäjä näyttää itse joutuneen piratismin uhriksi. Venäjä on jäädyttänyt suuren asekaupan Kiinan kanssa, koska se pelkää Kiinan alkavan tuottaa laittomia kopioita myytävistä venäläishävittäjistä.
Venäjä on neuvotellut pitkään Su33-lentotukialushävittäjien myynnistä Kiinaan. Kiina tarvitsee hävittäjiä lentotukialuksilleen, joita se on rakentamassa.
Venäläisen Moskovski Komsomolets -lehden mukaan hävittäjäkauppa on kuitenkin kariutunut Venäjän haluttomuuteen myydä hävittäjiä, koska se pelkää Kiinan alkavan tuottaa omia laittomia kopioitaan niistä.
Lehden mukaan Venäjän epäilyt hävittäjäkaupan perusteista herätti se, että Kiina halusi ensiksi ostaa vain kaksi hävittäjää "kokeeksi".
Myöhemmin Kiina lisäsi määrää 14 hävittäjään, mutta tämäkin oli Venäjän mielestä kannattamatonta.
Venäjällä on jo karvaita kokemuksia kiinalaisten kyvykkyydestä tehdä omia versioitaan venäläisista aseista.
Venäjä antoi esimerkiksi vuonna 1995 Kiinalle lisenssin koota 200 Su27-hävittäjää, jotka Kiinassa nimettiin J11-hävittäjiksi. Venäjä toimitti hävittäjiin korkeateknologiset osat kuten moottorit, ilmailuelektroniikan ja tutkat.
Vuoden 2003 jälkeen Kiina ei ole kuitenkaan enää tilannut Venäjältä hävittäjien osia, vaan se on rakentanut J11-hävittäjiä osista, joita se on ruvennut itse valmistamaan.
Erityisesti Venäjää huolestuttaa, että Kiina on selvästi pyrkimässä ulkomaisille markkinoille Su27-hävittäjän kopioillaan. Kiinan J11- koneista saattaa muodostua kova kilpailija venäläisille koneille kolmansissa maissa.
Vahvalla teknologisella pohjallaan ja halvoilla tuotantokustannuksillaan Kiina voi mahdollisesti tuottaa omia koneitaan halvemmalla kuin Venäjä.
Vuonna 2008 Venäjä varoittikin virallisesti Kiinaa, että kiinalaisten J11- hävittäjien valmistaminen rikkoo Venäjän ja Kiinan tekemiä sopimuksia.
Venäläisen Newsru.com -portaalin mukaanVenäjä pyrkii oikeusteitse suojelemaan tekijänoikeuksiaan.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjä on pyrkinyt vakiinnuttamaan Neuvostoliiton teknologisen perinnön oikeudet itselleen.
Tämä koskee erityisesti aseteknologiaa, jossa Neuvostoliitto oli monilla aloilla pitkälle kehittynyt.
Neuvostoliitto oli jakanut lisenssejä aseidensa valmistamiseen useille maille, joista monet jatkoivat valmistamista myös Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ilman lisenssiä.
Venäläisen valtiollisen aseviejän Rosoboronexportin mukaan esimerkiksi kuuluisan venäläisen Kalashnikov AK-47 -rynnäkkökiväärin lisenssi annettiin aikoinaan 18 maahan.
Lisenssien voimassaoloaika loppui jo 1980-ja 1990-lukujen vaihteessa.