Kiinan bruttokansantuote ohittaa Yhdysvallat ja EU:n vuosikymmenen kuluessa, arvioi Etla tiistaina yhdessä Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen kanssa. Yhteinen julkaisu Kiina ja kasvun kivut -raportti osoittaa, että Kiina ottaa nyt talousihmellään vain takaisin sille kuuluvan aseman.
Ei ole yhtään taloudellista syytä, että Kiinassa lähivuosina menisi selvästi huonommin. Tähänastinen ja tuleva kasvu Kiinassa jääkin historiaan pisimpänä nopean kasvun kautena maailmassa, luottaa Pekka Sutela Suomen Pankin siirtymätalouksien laitokselta.
Laitos on vasta äskettäin ottanut Kiinan kiikariin pääkohteensa Venäjän rinnalle ja pudottanut pois Baltian tutkimuksen. Suomen viennistä menee Venäjälle ja Kiinaan enemmän kuin muista EU-maista. Kiina taas on palaamassa 150-vuotisen alennustilan jälkeen asemaan, joka sille luontaisesti kuuluu, Sutela toteaa.
Raportin laaja kirjoittajakaarti valottaa monipuolisesti Kiinan valttikortteja. Teos avaa niin Kiinan vuosisataista taloushistoriaa, maailman suurinta pankkisektoria, valuuttapolitiikkaa, kasvavia alueellisia eroja kuin ikääntymistäkin.
Huimasti säästöön
Valtaisaa talouskasvua pönkittävät huomattavat investoinnit, joita taas tukee se, että kiinalaisten säästöaste on huima, noin 40 prosenttia bruttokansantuotteesta. Investoinneista vain noin kymmenys saadaan ulkomailta.
Myös monia riskejä peilataan. Vaikka Kiina on kehitysmaa, sitäkin uhkaa eläköityminen. Työvoiman määrä alkaa supistua 20 vuoden kuluttua. "Kiina ehtii ikääntyä, ennen kuin se ehtii vaurastua", toteaa Jukka Lassila. Kaavailtu eläkejärjestelmän uudistus jäi 90-luvun lopulla paperille.
Kiinan talousjärjestelmän toimivuus paranee nyt nopeammin kuin Venäjällä, mutta se on yhä alhaisemmalla tasolla. Toisaalta ei Venäjällä myöskään olla paikallisesti yhtä mielivaltaisia kuin Kiinassa, Sutela vertaa.
Yhdysvaltoihin tai Australiaan verrattuna Kiinaa tutkitaan Suomessa ja Euroopankin mittakaavassa yhä häkellyttävän vähän. Pekka Sutelan ja Pentti Vartian toimittama satasivuinen raportti pyrkii nyt paikkaamaan tätä vajetta tarjoamalla selkeän perusteoksen. Harmi vain numerotietojen osalta, että selvitystyö päätettiin juuri ennen OECD:n ensimmäistä, syyskuussa ilmestynyttä Kiina-raporttia.
