Kiina lainaa Kanadaan kaksi isopandaa kymmeneksi vuodeksi. Tämä merkitsee sitä, että Kiina haluaa tiivistää suhteitaan Kanadan kanssa. Pandat symboloivat erityistä ystävyyttä maiden väleissä.
--?Pandojen saaminen Kanadaan on merkittävä askel. Kansojemme suhteet kukoistavat, myhäili Kanadan pääministeri Stephen Harper lauantaina Chongqingin eläintarhassa Keski-Kiinassa.
Kanada haluaa myydä Kiinaan entistä enemmän öljyä ja kaasua. Kiina on jo maan toiseksi tärkein kauppakumppani.
--?Tarkoituksenamme on laajentaa yhteistyötämme monilla aloilla kuten energiantuotannossa, luonnonvarojen hyödyntämisessä, matkailussa ja koulutuksessa, Harper kuvaili viikonloppuna päättyneellä nelipäiväisellä vierailulla.
Hän vakuutti puhuneensa myös ihmisoikeuksista pääministeri Wen Jiabaon ja presidentti Hu Jintaon kanssa, mutta keskusteluita käytiin lähinnä kaupankäynnistä. Pandojen on määrä saapua Kanadaan ensi vuoden alussa.
Pandadiplomatia alkoi 1960-luvulla
Kiina aloitti niin sanotun pandadiplomatian 1960-luvulla. Esimerkiksi presidentti Richard Nixon sai kommunistiselta puolueelta kaksi pandaa Hsing-Hsingin ja Ling-Lingin vuonna 1972.
Pandat viestivät Kiinan politiikassa ystävyyttä ja rauhaa. Kylmän sodan vuosina pandadiplomatiasta tuli niin suosittua, että valtionjohtajat saattoivat loukkaantua, elleivät he saaneet Kiinalta ainakin yhtä karhua.
Pandat ovat Kiinalle arvokkaita "suurlähettiläitä" edelleen.
--?Panda on Kiinan kansallisikoni. Se on söpö ja lutunen. Se välittää juuri oikeanlaiset, hyvän tahdon viestit, kiteytti tutkija Phil Deans BBC:lle vuonna 2005.
Viime vuosina pandoja on lennätetty Ranskaan, Australiaan, Itävaltaan, Japaniin, Singaporeen, Espanjaan, Taiwaniin, Thaimaahan ja Yhdysvaltoihin. Uhanalaisia pandoja ei kuitenkaan enää lahjoiteta ulkomaille, vaan niitä annetaan vain määräajaksi.
Eläinsuojelujärjestöt arvostelevat pandojen valjastamista osaksi politiikkaa. Pandat kärsivät, kun niitä kuljetetaan pitkiä matkoja ympäri maailmaa.