Kiinalainen Chen Wu väitteli perjantaina Oulun yliopistossa sähkö- ja tietotekniikan laitoksella aiheesta "Uudentyyppinen säteilynilmaisumoduuli tietokonetomografiaan". Wu on jo toinen lyhyen ajan sisään Oulussa väitellyt kiinalaistohtori. Kiina-ilmiöstä huolestuneille Wu tarjoaa esimerkin toisensuuntaisesta "aivovuodosta": Wu tulee Tsinghuan yliopistosta, jota pidetään yhtenä Kiinan parhaimmista oppilaitoksista.
Wu saapui Suomeen vuonna 1998 Iin Micropoliksessa toimivan, röntgenantureita valmistavan Detection Technologyn palvelukseen puoleksi vuodeksi. Yhtiö kutsui Wun ensimmäisen jakson jälkeen uudelleen töihin, ja vuodesta 2000 Wu on tehnyt väitöskirjaansa yliopiston Mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan laboratorioissa.
Wu on melkoinen voimavara Detection Technologylle, jolla on toimintaa Iin lisäksi myös Hong Kongissa ja Pekingissä.
"Tohtorinhatun jälkeen palaan takaisin Kiinaan, jossa vedän Detection Technologyllä uutta tuotelinjaa", Wu kertoo.
Wun väitöksen kustoksena toiminut professori Seppo Leppävuoren mukaan kiinalaistohtoreilla on yleisesti kysyntää.
"Kiinalaiset tutkijat ovat hyvin tärkeitä suomalaiselle teknologia-alalle, koska monella suomalaisyrityksellä on vahvat siteet Kiinaan. Suomessa väitellyt tohtori on erityisen arvokas, koska hän tuntee suomalaisen järjestelmän ja hänellä on tärkeitä kiinalaisia kontakteja. Sama toimii tietysti myös toisin päin, Kiinassa hän on arvokas suomalaiskontaktiensa vuoksi", Leppävuori summaa "myönteistä Kiina-ilmiötä".
Leppävuoren mukaan maiden välinen yhteistyö on myös merkittävää oppilaitosten kannalta. "Kaikki suomalaiset yliopistot haluavat tehdä yhteistyötä Tsinghuan kanssa. Me olemme neuvotelleet yhteistyökuvioista ja tilanne näyttää lupaavalta", Leppävuori myhäilee.
Wun mielestä maiden lähentyminen hyödyttää kaikkia. "Täällä ollaan huolissaan Kiina-ilmiöstä, mutta niin ollaan Kiinassakin. Kiinalaisia pelottaa, kun maahan tulee ulkomaisia yrityksiä, jotka vievät markkinat. Jääkö silloin tilaa paikallisille toimijoille?"
Maailma yhdistyy kovaa vauhtia peloista, valtioiden rajoista ja kulttuurieroista huolimatta. "Täytyy osata hyödyntää kunkin maan osaamisalueita ja tehdä yhteistyötä. Kun Kiinan talous on kehittynyt länsimaiselle tasolle, jossa palkatkin ovat samalla tasolla, Kiinasta tulee paljon rikkaampi. Se voi vain hyödyttää koko maailmaa", Wu pohtii.
Wu ei olisi koskaan todennäköisesti tullut Suomeen, saati Ouluun, jos hänen yliopistollaan ei olisi ollut Detection Technology -kontaktia.
"Oulu ei ole tähän asti ollut mitenkään todennäköinen paikka kiinalaistutkijalle", Wu nauraa.
Tilanne on muuttumassa. Wun jälkeen Mikroelektroniikan laboratorioon on tullut kaksi uutta kiinalaisopiskelijaa, toinen Tsinghuan yliopistosta ja toinen Pekingistä. Toisaalta Suomessa ei tarvitse maksaa huikean kalliita lukukausimaksuja kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, mikä tekee Suomesta houkuttelevan maan ulkomaalaisille opiskelijoille.
Kansainvälinen
tohtori
Kulttuurierot ovat olleet huomattavat Pohjolaan saapuneelle Wulle, mutta mies löytää yhtäläisyyksiäkin.
"Suomalaiset ja kiinalaiset kommunikoivat samalla tavalla. Kumpikaan kansa ei ole kovin puhelias, eikä kumpikaan avaa helposti omaa sydäntään muille", Wu miettii. Nokiasta ja saunasta Suomen tuntenut Wu näkee nykyään samankaltaisuuksia maiden kansanmusiikissa, jotka ovat hänen mielestään samalla tavalla hyvin melankolisia.
Onko Wu nyt oululaistunut kiinalaistohtori vai kiinalaistunut oululaistohtori?
"Hyvä kysymys. Mielestäni kuulun nyt johonkin kansainväliseen tutkijayhteisöön. Eroan hyvin paljon suomalaisista tietysti, mutta en ole enää aivan tavallinen kiinalainenkaan, joka viettää koko elämänsä Kiinassa", Wu sanoo.