Kiina-ilmiö on ajanut suomalaisen metalliteollisuuden pahaan ahdinkoon. Useita tuhansia työpaikkoja on siirretty Suomesta halvemman työn maihin, eikä loppua näy. Valtaosa työpaikoista on it-alalla ja alaan liittyvissä alihankintatöissä, joita suhdanteet heiluttelevat rajusti.
Oulun talousalueella on Metalliliiton Oulun aluetoimiston aluesihteeri Pekka Talalan mukaan mennyt viimeisen kolmen vuoden aikana "lähemmäs 3 000 kuin 2 000 työpaikkaa" alta. Tahti on hänen käsityksenä mukaan hiukan hiljentynyt, mutta alalla on mahdotonta katsoa luottavaisena tulevaisuuteen.
"Remecin tapahtumat herättivät meidät taas huomaamaan, että tämä ei ole vielä lopussa."
Pekka Talala ei keksi keinoa, mitä Kiina-ilmiön kanssa pitäisi tehdä.
"Tosiasia on, että Kiinassa yksi työntekijä maksaa yhden kolmaskymmenesosan suomalaisen työntekijän palkasta. Venäjällä se maksaa yhden kahdeksasosan", hän kertoo.
Talala pitää selvänä, että ne yritykset, jotka tavoittelevat sijoitettavalle pääomalle vain ja ainoastaan entistä suurempaa voittoa, tähyävät halvan työn maihin. "Mikään muu ei näytä merkitsevän mitään."
Hän miettii, onkohan yrityksen viimeisen päälle turvattua lähteä esimerkiksi Kiinaan ja teettää töitä maassa, jossa teolliset perinteet ovat uusia.
"Häiriötekijöitä on käsittääkseni paljon. Mitenhän se toimitusvarmuus tai laatu mahtaa oikein onnistua", Talala miettii.
Ouluun saakka on jo kantautunut viestiä, että Kiinan-markkinoilla on ollut pettymyksiä. Talala ei mainitse mitään yksittäistä tapausta, vaan sanoo kuulleensa hankaluuksista paikan päällä työskennelleiltä ihmisiltä.
Unionin sisällä
väärää kilpailua
Unionin jäsenmaiden aiheuttamia ongelmia Talala pitää Kiina-ilmiötä lievempinä, vaikka virta on vienyt myös Keski-Eurooppaa kohti. Hän ei usko, että tilanne suuresti muuttuu keväällä uusien jäsenmaiden tullessa mukaan markkinoille.
EU:n jäsenmaiden sisällä on Metalliliiton mielestä alkanut kuitenkin vääränlainen kilpailu. Esimerkkinä ovat Fujitsu Siemensin tuotannon siirtäminen Saksaan ja Wärtsilän Turun tehtaan siirtoaikeet Italiaan. Nämä yritykset ovat rakentaneet omaa brändiään, joissa keskeisenä osana on yhteiskuntavastuu. Käytännössä tätä yhteiskuntavastuuta ei Metalliliiton Oulun piirin väen mielestä ole kuitenkaan noudatettu.
Työmarkkinoilla olisi nyt ryhdyttävä Talalan mielestä toimiin, joilla yritykset velvoitetaan ottamaan vastuuta omista työntekijöistään nykyistä enemmän. Metalliliitto on esittänyt SAK:lle oman vaihtoehtoesityksensä muutosturvasta. Siinä korostetaan järjestelmää, jolla turvattaisiin taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanottujen työntekijöiden tulevaisuus.
Joulukuussa vietetty valtakunnallinen Työn puolesta -päivä yritti sysätä yhteiskuntavastuuta yrityksille, mutta Talalan mielestä huonoin tuloksin.
"Tuona päivänä käytiin yritysten sisällä kyllä keskusteluja, mutta seuraavana päivänä jatkettiin entiseen malliin."
Esimerkkejä meiltä,
ei muualta
Vasemmistoliiton aloitteesta tehdyllä, Kiina-ilmiöön liittyvällä välikysymykselläkään ei Talala näe suurta merkitystä. "Mutta mitä enemmän asiasta keskustellaan, sitä enemmän se aiheuttaa paineita tehdä jotain."
Yhtä vähän apuja on odotettavissa ns. Wallinin työryhmän raportista, joka jätetään perjantaina. Yt-menettelyn kehittämistä pohtinut työryhmä on riitaisuutensa vuoksi saanut jatkoaikaa jo kahdesti, mutta tuloksesta ennustetaan kovin laihaa.
Itse yt-menettelyyn ei näillä näkymin olla esittämässä muutoksia lainkaan, vaan uudistuksia ja lisätehoa on luvassa vain työvoimahallinnon toimiin irtisanomistilanteissa.
"Aika huolestuttava juttu. Kun työnantaja ilmoittaa, että taloudelliset ja tuotannolliset perustat ovat olemassa irtisanomisille, mitään ei ole tehtävissä. Näinhän tämä tänä päivänä on luettavissa."
Aluesihteeri Pekka Talalan mielestä nykyisin löytyy karmeita esimerkkejä siitä, miten työntekijöitä kohdellaan.
Tässä yksi tapaus: "Yli 30 vuoden työsuhteen jälkeen työntekijä irtisanotaan. Silloin kun irtisanominen tapahtuu, sovitaan ettei työntekovelvollisuutta ole, vaan työntekijälle maksetaan palkka kotiin. Ennen kuin irtisanomisaika ehtii kulua umpeen, työntekijä kutsutaan töihin. Kun irtisanomisaika on kulunut umpeen, ja työsuhde on päättynyt, työntekijälle ryhdytään tekemään muutamien kuukausien mittaisia työsopimuksia. Töitä löytyy. Lyhyillä sopimuksilla työntekijän työsuhdetta jatketaan vuoden tai toista vuotta."
Irtisanomisperusteen on oltava olemassa, kun irtisanominen tapahtuu ja kun työsuhde päättyy. Talala epäilee, etteivät esimerkkitapauksessa kaikki ole ihan kohdallaan. Uutta on Talalan mukaan se, ettei eroa ole enää siinä, onko kevyin perustein irtisanovan yrityksen omistuspohja ulkolainen vai kotimainen.