Kiina levittäytyy Eurooppaan eri ilmansuunnista. Arktisille alueille Kiina on hivuttautunut tutkimusyhteistyön kylki edellä jo pitkään. Vuonna 2013 Kiina sai virallisen tarkkailijan aseman Arktisessa neuvostossa. Siitä kiihtyivät jo aiemmin alkaneet toiminnot pohjoisilla alueilla. Pitääkö tästä huolestua vai pitääkö olla tyytyväinen? Riippuu keneltä kysyy.
Fyysisesti Kiina operoi laajasti arktisella alueella. Arktisen neuvoston kahdeksalla jäsenellä kaikilla on jollain tasolla vahva linkitys Kiinaan.
Venäjällä on pitkä energiayhteistyö Kiinan kanssa. Onko Venäjän etu kun Kiina vahvistuu strategisesti investointiensa kautta Euroopassa ja voiko Kiina lyödä aktiivisuudellaan kiilaa USA:n ja EU:n väliin? USA:n ja Kiinan välinen kauppasota voi vaikuttaa USA:n valppauteen seurata Kiinan liikkeitä pohjoisilla alueilla, mutta asiantuntijat eivät näe kauppasodan aiheuttavan turvallisuuspoliittisia skismoja.
Muista Arktisen neuvoston jäsenistä Norjalla on oma öljyyn ja kalaan perustuva meripolitiikkansa. Ruotsi on perusvarma jäsen, mutta fokus osoittanee Itämeren suuntaan. Suunnittelukumppanina Kiina on Grönlannissa kaivostoiminnassa ja Islannissa muun muassa satamaoperaatioissa.
Jäljelle jää Suomi, jolla saattaa olla eniten voitettavaa arktisuuden nostaessa päätään EU-tasolla.
Meille ovat tuttuja kiinalaisten suunnittelemat biolaitosinvestoinnit ja matkailuklusteri Lapissa sekä infra. Kiinalaisrahoituksen saanut Helsinki-Tallinna tunneli on nähty osana Kiinan strategista levittäytymistä. Kun Kouvolaan päättyvä Venäjän kautta kulkeva rata jatkuu Tornion kautta Narvikiin, tämä tarkoittaa katkeamatonta yhteyttä Etelä-Kiinan mereltä Norjanmerelle. Jos tähän lisätään tulevina vuosikymmeninä Jäämeren rata, Suomi on tikutettu ristiin suhteessa uusiin meriväyliin.
Hyvis-pahis pohdinta Kiinan roolista arktisella alueella on tuttu juttu. Lapissa kiinalaisten toimijoiden yhteiskunta- ja ympäristövastuuta ajoittain kyseenalaistetaan. Valppautta tarvitaan erityisesti kuntatasolla, josta muun muassa maakaupat lähtevät liikkeelle. Sopimusjuridiikan osaamista ei voi kyllin korostaa silloin kun neuvottelukumppaneina ovat kuntapäättäjät ja kiinalaiset konkarit.
Kiinan olemassaolo arktisilla alueilla on fakta, josta kannattaa ottaa tehot irti. Millaista laajempaa hyötyä Suomen ja Kiinan monitasoiset yhteistyömuodot voivat tuoda EU:lle?
Suomi aloittavana EU-puheenjohtajamaana voi tuoda agendalle omia avauksia. Tärkeät yhteiseurooppalaiset teemat kilpistyvät ympäristön ja taloudellisten toimien symbioosiin. Mikäli Suomi pystyy linkittämään erityisesti Kiinan tulevia investointeja ympäristöteknologiaan, ollaan pitkällä.
Haasteita kuitenkin piisaa. Hälyttävä uutinen kertoo, että Kiinan hiilivoimatuotanto on kääntynyt 12 prosentin kasvuun ja yhä hurjempia kasvulukuja tavoitellaan. Musta hiili löytää tiensä myös arktisen lumen päälle ja tässä on eurooppalaisen heräämisen paikka.
Paula Aikio-Tallgren
eurovaaliehdokas (kok.)
yrittäjä, Tornio
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.