Uutinen ei herättänyt kovin paljon hälyä länsimaissa vaikka sen pitäisi: Kiina ja 20 muuta maata allekirjoittivat perjantaina aiesopimuksen uuden kansainvälisen kehityspankin perustamisesta. Kiina puuhaa peittelemättä Maailmanpankille ja muille vastaaville rahoituslaitoksille kilpailijaa.
Uuden, lähinnä infrahankkeita pitkin ja poikin Aasiaa rahoittavan pankin ideoi alun perin Kiinan presidentti Xi Jinping. Kiinan johto on luvannut pankin pääomiin heti 50 miljardia dollaria.
Läntisessä maailmassa uusi kehityspankki on otettu nihkeästi vastaan. The New York Timesin mukaan Yhdysvallat on kulissien takana lobannut hanketta vastaan ja saanut tukea muun muassa Australialta ja Etelä-Korealta. Ne ovat katsoneet, että Kiinan ajama pankki heikentäisi Maailmanpankkia ja Aasian kehityspankkia, joissa molemmissa Japani ja Yhdysvallat käyttävät merkittävää päätösvaltaa.
Australia ja Etelä-Korea eivät tosin ole ilmoittaneet jäävänsä pois pankin toiminnasta. Etelä-Korean finanssiministerin Choi Kyung Hwanin mukaan maa on mukana, mikäli ”tietyt ennakkoehdot” täyttyvät. Niihin kuuluvat muun muassa selvitykset pankin rahoittamien projektien ympäristövaikutuksista. Joka tapauksessa Australian ja Etelä-Korean edustajien jääminen pois perjantain allekirjoitusseremoniasta on ainakin diplomaattinen isku pankin perustamiselle.
Uusi kehityspankki todistaa jälleen Kiinan pyrkimyksestä aidoksi suurvallaksi suurvaltojen joukkoon. Se voi, toisin kuin Venäjä, hakea vahvasti ylijäämäisen vaihtotaseensa vuoksi vaikutusvaltaa kansainvälisissä suhteissa muilla kuin aseellisilla keinoilla. Se on myös viisasta. Vaikutusvallan hankkiminen rahoittamalla isoa projektia on aina hyväksytympää kuin sotilaiden lähettäminen.
Pääkirjoitus