Kiinassa yritysten avajaisissa törmää onnen symboleihin, joihin on hyvä suhtautua yhtä vakavasti kuin teollisuuden ponnistuksiin ymmärtää maan valtavia, vauhdilla uudistuvia markkinoita. Suomalaiset pyrkivät täysillä mukaan keskustan valtakunnan kasvuun.
Legenda kertoo, että aikojen alussa leijonat olivat unessa. Ne herätetään piirtämällä silmät. Silmät ovat sielun peili, ilmeen voima kaikkein tärkein instrumentti.
"Nyt vieraamme sytyttävät leijonan silmät", ilmoittaa kiinalainen seremoniamestari ja kutsuu pensselin varteen avajaisten korkea-arvoisimmat, myös kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.). Hän ehti äskettäin vihkaista Kiinassa viisi uutta suomalaista yrityskohdetta, Perloksen, Eforen, Metson, Teknian ja Dynean.
Silmien sytytys auttaa yritystä menestymään. Jotta epäonni pysyisi loitolla, on kaikki avajaisissa tarkkaan säänneltyä. Yritysjohdon puheissa vilisevät luvut on tarkastettu huono-onnisten nelosten osalta ja tärkeimmät toimijat kutsuttu paikalle aina tullia myöten. Arvovieraiden nimirimpsuja muistellaan lukuisia kertoja.
Kolme keskusta
Kiinan hallitus toivoisi investointeja pohjoiseen. Mutta ulkomaalaisten yritysten toiminnot keskittyvät kolmen kaupungin, Pekingin, Shanghain ja eteläisen Guanzhoun eli Kantonin tienoille. "Ei kukaan uskalla ottaa sitä riskiä, että menisi sellaiseen paikkaan, missä joku muu ei ole jo ollut", sanoo kolmisen vuotta Finpron Kiinan toimintoja vetänyt Jouni Maaranto. Kokemusten vaihdosta on hyötyä. "Haastatellaan ja kuunnellaan."
"Lähtökohta Kiinassa on valitettavasti se, että täällä ei voi toimia, jos ei täällä jotakin tee. Niin nopeasti kuin mahdollista on siirrettävä tuotanto tänne", Maaranto hoputtaa. Jo kustannussyistä, mutta myös siksi, että kiinalaiset suhtautuvat tuojiin epäluuloisesti.
Pelkkä tuonti haiskahtaa kermankuorinnalta.
"Vasta sitten, kun sinulla on tehdas, olet vakavasti otettava kumppani." Edes vuokratehdasta ei oteta vakavasti, vienninedistäjä varoittaa. Sen huomaa siitä, että työntekijät vaihtuvat parin vuoden välein.
Suzhou on tällä hetkellä tärkein paikka, mihin elektroniikkateollisuus investoi Kiinassa, arvioi Eforen toimitusjohtaja Markku Hangasjärvi.
"Täällä on halvempi työn hinta verrattuna Shanghaihin, halvempi maan hinta, kiinteistön hinta ja halvemmat palvelut." Kaikki tämä vain runsaan tunnin ajomatkan päässä Kiinan suurimmasta kaupungista, 17 miljoonan asukkaan sykkivästä Shanghaista.
"Aasiassa ei voi toimia ilman omaa tehdasta", Hangasjärvikin vakuuttaa. Asiakkaat vaativat palvelua paikalla.
Virtalähteitä valmistavan Eforen osakkeen arvo on vuodessa noussut 700 prosenttia.
Asiakkaiden perässä
"Tulevaisuus olisi paljon harmaampaa myös Suomessa, ellei meillä olisi tätä Kiinan toimintaa. Jos me emme ole täällä, meillä ei ole työtä Suomessakaan. Siitä on esimerkkejä kuluneelta tilikaudelta."
"Haluamme olla siellä, missä meidän suurimmat asiakkaamme ovat", selittää BDA:ssa eli Pekingin talouden ja teknologian kehitysalueella uuden muovikuoritehtaan avanneen Perloksen hallituksen puheenjohtaja Kari Sohlberg.
"Ehkä sanonta 'seuraa kuin hai laivaa' toteutuu tässä." Lähellä toimii myös Nokia, vaikka sen varsinainen reviiri on Shanghain Pudongissa. Siellä Nokia on kerännyt ympärilleen 21 alihankkijaa.
Perlos kolminkertaistaa kapasiteettinsa Kiinassa. Silti yli puolet henkilökunnasta toimii edelleen Suomessa. "Vaikka pitäisi olla jo toistapäin. Uskomme, että juuri näin pystymme säilyttämään valtaosan työpaikoista Suomessa. Tämä lisää yhtiön kilpailukykyä", Sohlberg sanoo.
"Ei tässä kovin monta vuotta eteenpäin päästä", povaa kasvunäkymiä toimitusjohtaja Timo Leinilä.
"Sitten pitää pohtia, onko joku kolmas paikka Kiinassa, missä olisi hyvä olla." Kiinassa asiat tapahtuvat nopeasti, hän tietää. "Pitää tuntea tavat ja toimintamallit, mitään sellaista ei ole ollut, että olisi törmätty kuin seinään."
Neljänneksen kasvua
Kiinassa toimii jo noin 150 suomalaisyritystä. Yhä useampi niistä on sataprosenttisesti tulokkaan omistuksessa. Maarannon mielestä ict-alan tunku Kiinaan on tosin hieman rauhoittunut. Kiina kiinnostaa myös metsä- ja rakennusteollisuutta sekä uusiutuvia energioita hyödyntäviä teknologioita: "Ei se ole kauhean helppoa ollut."
Kiina on viime vuosina nelinkertaistanut puulevytuotantonsa. Liimahartseja valmistava Dynea pystytti kolmannen tehtaansa puurikkaan Guanzhoun liepeille. "Asiakkaamme muuttavat Kiinaan", selittää toimitusjohtaja Oivind Isaksen.
Hän arvioi tehtaan tuotannon kasvavan jopa neljänneksellä vuodessa. Pelkästään yhteistyö lastulevyvalmistaja Wei Huan kanssa merkitsee asiakasta, joka aikoo 15-kertaistaa tuotantonsa lähivuosina. Tehtaan ympärillä onkin viisaasti kasvuvaraa. Mitä pienempi paikka, sitä parempi vastaanotto. Koko Jinlin kylä seurasi aidan takaa tehtaan avajaisseremonioita puolensadan puhaltajan soittokuntineen ja läheinen Gaoyao järjesti suuren bankettilounaan kaupungintalolla. Ensi alkuun tehdas tuo 40 työpaikkaa.