Kiiminkijoen vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2002 ovat valmistuneet. Vuonna 2002 kesä alkoi aikaisin ja veden lämpötila oli koko kesän hieman tavallista korkeampi. Levien määrä oli jokivesistöissä korkeimmillaan jo kesäkuussa.
Virtaaman vaihtelut ovat Kiiminkijoella suuria ja kauden sääolot vaikuttavat voimakkaasti vesimääriin ja myös veden laadun vaihteluun. Vuonna 2002 virtaamat olivat lähes koko vuoden keskimääräistä alhaisemmalla tasolla.
Vuodenaikaan nähden alhaisimmillaan virtaamat olivat syksyllä loka-marraskuussa, jolloin Kiiminkijoen virtaama oli Haukiputaalla vain noin 30 prosenttia pitkän ajan (1961-1990) keskiarvosta.
Syksyllä ennätyksellisen pienet virtaamat näkyivät Kiiminkijoella humuksen, raudan, värin ja typen osalta selvästi alhaisempina pitoisuuksina kuin kahtena edellisvuonna.
Joen meriedustalla, Haukiputaan jätevedenpuhdistamon purkupaikan läheisyydessä mitattiin keväällä, aikaisempien vuosien tapaan, hieman korkeampia ammoniumtypen pitoisuuksia, mutta muutoin jätevesien vaikutus ei näkynyt veden laadussa.
Happitilanne oli merialueella hyvä sekä kevättalvella että kesällä. Uimarantojen veden laadun seurantatulosten perusteella Kiiminkijoen vesistöalueen veden mikrobiologinen laatu oli hyvä ja täytti täysin uimavedelle asetetut laatuvaatimukset.
Valumavesien vaikutus Kiiminkijokeen vuosittain kohdistuvasta ravinnemääristä valtaosa on peräisin luonnonhuuhtoumasta. Ihmisen aiheuttamasta ravinteiden hajakuormituksesta maa- ja metsätalouden osuus on suurin. Kuormitustarkkailuun kuuluu kaksi jätevedenpuhdistamoa, kaksi kaatopaikkaa sekä kolmetoista turvetuotantoaluetta.
Puolangan jätevedenpuhdistamolta vuoden 2002 keskimääräinen vesistöön johdettu kuormitus pieneni hieman orgaanisen aineen ja kokonaistypen osalta vuoteen 2001 verrattuna, mutta muuten kuormitus pysyi edellisvuoden tasolla.
Haukiputaan Ervastinrannan jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus kasvoi vuonna 2002 kokonaisfosforin (+13 %) ja kiintoaineen (+43 %) osalta, mutta pieneni muiden kuormitteiden kohdalla verrattaessa vuoteen 2001.
Ylikiimingin Kalliomaan kaatopaikan valumavesien vaikutus havaitaan pohjavesinäytteissä sekä alapuolisella Palvaojalla vaihtelevasti, yleensä kohonneina ravinteiden, orgaanisen aineksen, kloridin sekä koliformisten bakteerien pitoisuuksina.
Kiimingin Välimaan jätteenkäsittelyalueella veden ravinne- ja kloridipitoisuudet sekä sähkönjohtavuus ovat varsin korkeita ja vaikutukset havaitaan myös alapuolisessa Sivuojassa säännöllisesti. Ajoittain myös bakteereja havaittiin kaatopaikan alapuolella runsaammin kuin yläpuolisella vertailupisteellä.
Vuonna 2002 Kiiminkijoen vesistöalueella turvetuotantoa harjoitettiin 13 suolla, joiden tuotantopinta-ala pysyi lähes samana edellisvuoteen nähden. Kiiminkijoen vesistöalueen turvetuotannon kuormitus oli pääosin vähäisempää kuin edellisinä vuosina 1999-2001, mutta fosfori- ja rautakuormitus pysyivät kuitenkin samalla tasolla kuin vuonna 2001. Lohenpoikasten tiheys kasvanut
Sähkökoekalastusten perusteella lohenpoikasten keskimääräinen tiheys kasvoi istutusten ansiosta edelleen vuosien 2000 ja 2001 tuloksiin verrattuna. Aikokosken koealalla oli jopa havaittavissa liian suuresta tiheydestä aiheutuvaa poikasten huonokuntoisuutta.
Sen sijaan lohen kesänvanhojen poikasten määrä ei yltänyt vuonna 2002 aivan edellisvuoden tasolle. Harjusten kesänvanhojen poikasten esiintyminen oli koealoilla edellisvuosien tapaan niukkaa. Taimenen kesän vanhoja poikasia saatiin nyt aikaisemmista vuosista poiketen kahdelta ylimmältä koealalta. Nuorittajoen koealoilla ei taimenen poikastuotantoa esiintynyt. Myös harjuksen poikastuotanto oli Nuorittajoella edelleen vähäistä.
Nuorittajoella Keinäs-Määtänperän alueen rapukannassa ei ole tapahtunut muutosta. Kirjanpitokalastajien koeravustusten ja Pylväskosken sähkökalastusten perusteella rapukanta oli kohtalaisen hyvä ja pyynnin kestävä. Hamarinjärveltä saatiin havainto ravunpoikasesta verkossa.