antti.ervasti@kaleva.fi
Reilu viikko sitten suurin osa suomalaisista tuskin tiesi, mikä ja missä on Kiiminki-niminen paikkakunta. Viime maanantaina Kiiminki pasautti itsensä muutamaksi päiväksi koko valtakunnan tietoisuuteen ilmoittamalla aivan puun takaa, että Välikylään rakennetaan valtava kauppakeskus Ideapark vieläpä melko pikaisella aikataululla. Shoppailemaan piti pääsemän jo parin vuoden päästä, mikä on näissä kuvioissa melko harvinaista.
Puun takaa Kiiminki pääsi iskemään sikäli, että hanke onnistuttiin pitämään valtuutetuiltakin salaisuutena tarkasti harkittuun julkistamishetkeen saakka. Uusi Ideapark on kyllä vilahdellut Oulun seudunkin suunnitelmissa, mutta paikan piti olla Ritaharjussa Oulun puolella.
Itsekästä sooloilua, sitä Kiimingin kunta selvästi harrastanut, vaikka myöntää täytyy, että melkoisen tuloksellisesti. Naapurikunnissa, varsinkin Oulussa, on narskuteltu hampaita tästä yllätyksestä.
Koko juttu on paljastava esimerkki huonosti toimivasta Oulun seudun kuntien yhteistoiminnasta. Ensin Kempele ryhtyi suunnittelemaan Zatelliittiaan, jonka Kiiminki nyt ampui alas.
Yrityspuistoa Kiimingin Välikylässä on kehitetty vuosia ja vuosia. Vaasan leipomo on sen kiistaton lippulaiva, mutta muuten alue antanut kuvan ankeahkosta pienteollisuusalueesta. Kunnan elinkeinotoimen vakuuttelut, että "valtavaa kiinnostusta on ja sopimuksia viritellään mutta vielä ei voida kertoa", eivät ole oikein vakuuttaneet. Puheet eivät näköjään olleet katteettomia.
Niin hieno asia kuin Ideaparkin tulo on sekä Kiimingille että Oulun seudulle, olisi asian voinut hoitaa paljon tyylikkäämmin. Outoa olivat hankkeen tiukka salassapito ja yhtäkkinen tiedottaminen, jossa kaikki ei aivan pitänyt paikkansa.
Kunnan kaltaiselta laitokselta on odottamatonta suurpiirteisyyttä, että suunnitelma kutistuu päivässä 20 000 neliöllä. Määrä vastaa suurin piirtein yhtä Limingantullin Prismaa, kaikkia kolmea Raksilan marketia tai vajaata Zeppelinillistä.
Silkkaa hurskastelua ovat väitteet, että Kiimingin Ideapark edistäisi ilmastonmuutosta. Ideaparkin kaltaisiin kauppakeskuksiin tullaan hoitamaan monenlaiset asiat samasta paikasta, joten vaikutus ilmastoon saattaa olla ihan päinvastainen kuin väitetään.
Ilmastoa ei kauppapaikkapolitiikalla paljon voi suojella. Ihmiset ajelevat omilla autoillaan kauemmas minne huvittaa ostoksille niin kauan kuin julkinen liikenne on mitä on. Paras keino olisi lisätä ja halventaa linja-auto- ja junavuoroja.
Ideaparkin isän Toivo Sukarin ajatus junaradasta Oulusta Välikylään on hyvä mutta yhtä realistinen kuin paikallisen linja-autoliikenteen merkittävä kehittäminen.
Talousvaikeuksissa painiva Kiiminki halusi ehkä turvata itsenäisyytensä Ideapark-vedollaan, sillä onhan sen toteuttaminen valtava taloudellinen paukku. Toisaalta voi ajatella niinkin, että Kiiminki saa paremmat valmiudet, kun Oulun seutu liittyy joskus yhdeksi dynaamiseksi suurkaupungiksi.
Se vaihtoehto näyttää ainakin pöljältä, että suuren Oulun kaupungin keskellä mollottaa reikäleivän reikänä itsenäinen Kiiminki ihanaisine ideaparkeineen.
Pöljää on sekin, että Ideaparkin paikalta on vain kivenheitto Oulun ja Kiimingin rajalle. Mitä sillä siinä oikein tekee?