KIIMINKI
Kiimingin taajama-alueen ruokotonta yleisilmettä siistitään hoidetumman näköiseksi. Kunnan keskusta on tarkoituksena karsia risukoista, jotta asukkaat viihtyisivät paremmin ja ohikulkijat huomaisivat taajaman tarjoamat palvelut Kuusamontielle.
"Toimenpiteiden taustalla on maiseman- ja metsänhoidolliset syyt", maaseutuasiamies Ensio Tirkkonen kertoo.
Meneillään olevan ensimmäisen vaiheen hoitotöissä siistitään valtatie 20:n eli Kuusamontien risteykset ja siltaväylät Haukiputaantien paikkeelta Yli-Iintien risteykseen. Valtatien risteysalueet riisutaan kokonaan puista, jotta liikenteen kannalta tärkeä näkyvyys paranisi. Lisäksi risteysten maisemallisuutta kohennetaan.
Idea kunnan kaava-alueilla tehtäviin toimenpiteisiin lähti maaseutulautakunnasta, ja kunta antoi asiasta toimeksiannon metsänhoitoyhdistykselle.
"Meillä on resurssit hoitaa kaikki työvaiheet", sanoo metsätalousinsinööri Timo Mikkola metsänhoitoyhdistyksestä.
Hän pitää perkaustehtävää myös Kiimingin imagon kohottamisena.
"Kunnan julkisivu saadaan näin hoidettua."
Kustannukset kuriin puunmyynnillä
Tirkkonen kertoo, että kiiminkiläisiltä on tullut "julkisivutalkoista" pääasiassa myönteistä palautetta.
Parhaillaan Kiimingin metsänhoitoyhdistykselle työskentelee puolenkymmentä yrittäjämetsuria, jotka ennakkoraivaavat alikasvosta ja tekevät taimikonhoitotöitä kirkonkylän tienoilla. Kirkonkylän jo hoidetun liittymän paikkeelta siirrytään nyt Kiiminkijoen rantamaisemia kohti.
Varsinaiset hakkuutyöt ja ainespuun talteenotto toteutetaan monitoimikoneella, viidenkymmenen motin päivävauhtia. Kuusamontien varteen onkin kerätty parrunaiheita, massapuuta ja muutamia jykevämpiä tukkeja.
"Näyttää, että motolla saa aikaiseksi hyvää jälkeä", Tirkkonen kehuu.
Taloudellisesti hyödynnettävää ainespuuta toimitetaan sahoille, parrunaiheet veistolaitokselle ja massapuu paperitehtaille. Talteen kerätty energiapuu ajetaan kunnan haketuspaikkaan, josta se myydään edelleen hakkeena.
"Kunnalle ei pitäisi tulla kovin kauheita kustannuksia, kun puunmyynnistä saadaan ohessa mukavasti", Ensio Tirkkonen laskeskelee.
Mikkolan mukaan harvennushakkuista saadaan aina sen verran ainespuuta, että rahallisesti päästään plussalle. Nyt risteysalueilla tehtävä taimikonhoito taas aiheuttaa kustannuksia.
Peittyneet istutukset näkyville
Kesän aikana kaava-alueita ehditään siistiä 20-30 hehtaaria. Parrujen ja tukkien keräys ajoitetaan loppukesällä pääosin elokuulle, etteivät ne ehtisi pilaantua tuotantolaitosten lomien aikana.
Raivattujen risukkojen alta on paljastunut vanhoja istutuksia, joiden olemassaoloa ei ole edes tiedetty. Haukiputaantien alkuosan pyörätien rinteestä löytyi vuorimäntyjä, ja Ylikiimingintien penkalle saatiin riisumisen jälkeen näkösälle rivistö lehtikuusia.
Kuusamontien vartta Kiimingin keskustasta Ouluun päin siistitään maastoon luonnollisesti sopivaksi mäntymetsäksi. Harvennukset tuovat myös jäljelle jäävälle puustolle lisätilaa levittää latvustojaan.
"Yksittäiset kuuset raivataan pois ja metsä tehdään pykälää harvemmaksi kuin nykyiset metsänhoitosuositukset opastavat. On parempi sanoa metsureille: ota kuin älä ota", Timo Mikkola miettii.
Metsurit ovat raivanneet alikasvosta myös Isoahontien varressa sijaitsevasta metsiköstä ja rämeiköstä. Hakkuut tehdään myöhemmin, kun maa jäätyy marras-joulukuussa ajokoneen kantavaksi.
Opintien pajukkoa harvennetaan hakkeeksi, jotta Kiiminkijoen pistohaara saataisiin näyttävämmäksi.
Kuntakeskuksesta Yli-Iintien risteykseen saakka jatkuvalle valtatien osuudelle jätetään puustoksi koivuja.
"Hoidolla pyritään tekemään monimuotoinen Kiiminkijoki-kuva. Jokivarresta tehdään puistomainen, puhdas koivumaisema", Mikkola kertoo.
Metsänhoitotoimien yhteydessä myös luontoon päätyneet öljytynnyrit, akut ja muut jätteet saadaan kerättyä pois.
Risukkojen raivaustyöt etenevät jatkossa Honkimaan teollisuusalueelle, yrityspuistoon ja Jääliin.
