Olli-Pekka Piira sovittaa kärsivällisesti avainta toisensa perään vanhaan oveen. Ei auta, tässä nipussa ei lukkoon sopivaa avainta ole. Talon toinen pääovi avautuu vähemmällä suostuttelulla, mutta yläkerran huoneistoja avainnippu ei tunne. Alakerran kahden huoneen ja keittiön asuntoon niillä pääsee, mutta siellä ei ole valoja. Pimeästä jää päällimmäiseksi mieleen kauniit pieniruutuiset ikkunat ja kaksi peltikakluunia.
Piira on yksi Aleksanterinkadulla sijaitsevan Kiilan talon uusista ja onnellisista omistajista. Heihin kuuluu myös toinen paikalle saapunut mies Asla Kerola. Kaiken kaikkiaan uusia omistajaperheitä on kuusi. Kaupat tehtiin hiljattain YIT:n ja kahden yksityisen kanssa, jotka omistivat talosta viidenneksen.
Lähes ajotielle pistävä Kiilan talo kunnostetaan perheiden omaan käyttöön. Talossa on nyt kymmenen asuntoa, joista perusteellisen remontin jälkeen tulee kuusi: neljä päärakennukseen ja kaksi idylliseen piharakennukseen.
Asunnot arvottiin hyvässä yhteisymmärryksessä. Kerolan perheelle arpa toi päärakennuksen Hollihaan puoleisen päädyn ja Piiralle toisen puolen piharakennuksesta. Kumpikin vaikuttaa tyytyväiseltä ja niin ovat kuulemma muutkin: tärkeintä oli vain päästä tähän taloon ja tälle paikalle.
Ennen kuin puutaloidylli keskellä kaupunkia on uusien omistajiensa nautittavissa, on kuitenkin suoriuduttava melkoisesta urakasta. Rakennuksen kunto ei ole kehuttava, vaikka kaksi pitkäaikaista asukasta onkin pitänyt talosta huolta ja katsonut perään, ettei tihutöitä tapahdu. "Heille siitä suuret kiitokset", muistuttaa Kerola.
Joka tapauksessa tilanne on suurin piirtein se, että kaikki on uusittava. Tarkoitus on kuitenkin palauttaa rakennus mahdollisimman hyvin alkuperäiseen asuunsa ja kunnostaa vanhasta kaikki se, mitä voidaan.
Tiedossa on perusteellinen putki- ja sähköremontti, kellarin uusiminen ja ulkovuoren kunnostus. Sisällä puretaan vuosien varrella hirsiseinien päälle kertyneet pinnoitteet pois ja päärakennuksessa yhdistetään kahden kerroksen päällekkäiset huoneistot yhdeksi suuremmaksi.
Suuret työt tehdään perustettavan asuntoyhtiön nimissä, mutta asuntojen sisustuksen kukin tekee omin kustannuksin mieleisikseen.
Lähes kaikilla perheillä on kokemusta puutalossa asumisesta, joten kukaan ei odotakaan, että valmista syntyisi hetkessä. Remonttiin on varattu aikaa noin kolme vuotta.
Tässä vaiheessa kustannuksia on arvioitu vasta karkeasti. "Lopullisestihan sen näkee vasta sitten, kun tietää, mitä alta paljastuu", toteaa Kerola. Näillä näkymin hän uskoo lopullisen neliöhinnan asettuvan jonnekin 1600 euron paikkaille ellei mitään aivan järisyttävää ilmaannu.
Alkajaisiksi odotellaan Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla valmistuvaa selvitystä siitä, mitä Kiilan talolle kannattaa tehdä. Rakennus on Oulussa sen verran harvinainen, että se tarjoaa mielenkiintoisen kohteen myös arkkitehtiopiskelijoille. Alan asiantuntemusta löytyy omastakin takaa, sillä Olli-Pekka Piiran vaimo Venanzia Rizzi on arkkitehti.
Kaikissa Kiilan talon uusissa perheissä on lapsia, joten elämää vehreässä pihapiirissä tulevina vuosina riittänee. Kunhan ensin jaksetaan kärsivällisesti odottaa remontin valmistumista.