Vasen. Kiila 70 vuotta -juhlanäyttely Taidehallissa Helsingissä 7. tammikuuta saakka.
"Tämä on visuaalinen puheenvuoro humaanimman maailman puolesta", kuvailee kuraattori Petr Rehor Kiilan 70-vuotisjuhlanäyttelyä. Näyttely on avoinna Helsingin Taidehallissa tammikuun 7. päivään saakka. Näyttelyn nimi on yksiselitteinen ja yksinkertainen: Vasen.
Nimi johdattaa helposti ajatukset 1960- ja 1970-lukujen vallankumousaatteeseen. Petr Rehor huomauttaa, että vasemmistolaisuus on nykyisin jotain aivan muuta.
"Ideologia on saanut väistyä. Ratkaisevaa on se, mitä nykyhetkellä tapahtuu", Rehor määrittelee.
Hän näkee nykyisessä mediayhteiskunnassa tilausta uudenlaiselle vasemmistolaisuudelle.
"Ihmisille syötetään valmiita mielipiteitä ja vain yhtä näkemystä: globalisaatiota. Kaikkialla tuputetaan uusliberalistista oikeistopropagandaa."
Mukana kolme pohjoissuomalaista
Kiilan juhlanäyttely ei ole kiilalaisten taiteilijoiden yhteisnäyttely. Näyttelyllä on kolme kuraattoria: Rehorin lisäksi näyttelyä on ollut kokoamassa kriitikko Pessi Rautio ja taiteilija Teemu Mäki.
Jokainen kolmesta kuraattorista on koonnut näyttelyyn yhden huoneen omien arvostustensa perusteella.
Pohjoissuomalaisia taiteilijoita mukaan on kelpuutettu kolme: Ville Rannan Muhammed-sarjakuva on esillä Teemu Mäen kuratoimassa huoneessa. Rannan viereen on valittu rovaniemeläisen Eemil Karilan kaksi työtä.
Eläkeläinen ja kattila
mielenosoituksessa
Lisäksi Pessi Raution kokoamassa huoneessa on esillä taivalkoskelaisen Jussi Valtakarin (s.1955) pieniä puuveistoksia.
"Ideani lähtevät pitkälti median luomista kuvista", Valtakari kertoo.
Yksi pienistä puuveistoksista kuvaa vanhaa naista kattilan kanssa. Veistoksen esikuva on moskovalainen eläkeläinen, joka vaati mielenosoituksessa lisää rahaa eläkeläisille. Hän hakkasi soppakauhalla kattilaansa mielenosoituksessa. Tämä jäi elämään Valtakarin mieleen.
"Poliisin on varmaan hankala pamputtaa tuollaista mummoa", hän pohtii.
Myös vanhoja
konkareita
Nuorien taiteilijoiden lisäksi juhlanäyttelyyn on valittu myös muutamia vanhoja kiilalaisia taiteilijoita. Esillä on muun muassa Ismo Kajanderin ja Rauni Liukon töitä.
Pääpaino on kuitenkin nuorissa taiteilijoissa. Taiteilijavalinnoissa on haluttu korostaa erityisesti sitä, että taiteilijoiden tapa työskennellä sopii Kiilan periaatteisiin.
"Olen halunnut katsoa taiteilijoiden valinnassa kahta asiaa: olosuhteiden tajua ja myötätuntoa, jota vanhastaan kutsuttiin solidaarisuudeksi", Pessi Rautio kertoo.
"Tärkeää on myös pyrkimys kokonaisen ympäristön hahmottamiseen. Tässä myös sosiaaliset suhteet korostuvat", Rautio kertoo.