Lähes satakunta innokasta lintubongaria veti rensselit niskaan ja lähti lauantaiaamuna kukonlaulun jälkeen maastoon tarkkailemaan lintuja. Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään tornien taisto, vaan Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen vuosittainen hanhiretki.
Mutta tylsäähän bongailu olisi ollut, jos juoneen ei olisi ujutettu pientä tingantynkää.
Matkaan lähti kaksi täyttä bussia. Bussi numero yksi lähti aluksi huojahtelemaan Siikajoen suuntaan, bussi numero kaksi taas suunnisti Tyrnävän Murron pelloille. Sieltä suunta jatkui Lumijoen pelloille ja merenrannoille.
Bussi, joka korjasi päivän päätteeksi kiikareihinsa eniten eri lajeja, voittaisi.
Ihmisiäkin pidetään hyvänä
Hanhiretkiä on järjestetty jo vuodesta 1976 alkaen, kertoo Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Karvonen.
"Silloin ne olivat tosin pienempimuotoisia. Näin bussilasteittain retkiä on tehty viimeisen viiden vuoden ajan", hän kertoo.
Yhdistyksen veteraanijäsen Leena Inkala huomauttaa, että bongausretkien päätarkoituksena ei ole pelkästään kiikaroida mahdollisimman monia eri lintulajeja.
"Pääasia on, että ihmisiä pidetään hyvänä", hän sanoo ja selittää, että retkille lähtee myös paljon ensikertalaisia.
Harvinaisin siivekäs, joka aamupäivän aikana havaittiin, oli lyhytnokkahanhi.
"Sen näki vielä suurin osa porukasta. Monesti ne oudoimmat lajit vain vilahtavat ohi", kertoo porukan "nestori", Jukka Piispanen.
Ei pelkkää lintubongausta
Hanhiretkillä on aina mukana myös lintuoppaita sekä asiantuntijoita ja Jukka Piispanen on yksi heistä. Retkien tarkoituksena on myös - monien lajien bongaamisen ja ihmisten hyvänä pitämisen lisäksi - tiedon jakaminen.
"Lintuekspertit kertovat lintujen uusimmasta käyttäytymisestä", kertoo retken järjestäjänä toimiva Saara Manninen.
Uutta on esimerkiksi se, että joutsenet ovat ryhtyneet elämään pelloilla.
"Se johtuu ehkä siitä, että ne ovat lisääntyneet niin paljon. Siksi ne eivät ole myöskään niin arkoja", Piispanen väläyttää yli 30-vuotista asiantuntijuuttaan.
Mikä saa yli 30-vuotta lintujen kevätmuuttoa seuranneen Piispasen palaamaan okuläärit kourassa pellonlaitaan tai kiikkumaan torninnokkaan?
"Pitäähän se jotain harrastaa. Jotkut keräävät postimerkkejä", Piispanen virnistää.
Asian pihvi ei kuitenkaan ollut aivan siinä. Piispanen myöntää, että tahtoo se kevät olla kyllä aina vähän samanlainen, mutta:
"Liittyy tähän muutakin kuin lintujen katselemista, kuten luonnonsuojelutoimintaa."
Lisäsilmiä saa lainaksi
Mitä varusteita tavallinen matti- tai maijameikäläinen tarvitsee aloittaakseen lintujen tarkkailun? Täytyykö bongaamista varten sijoittaa suuria seteleitä kaukoputkiin ja kiikareihin?
"Nuorempanahan pärjäsi pelkillä silmillä", naurahtaa opas Esko Strömberg.
Piispasen mielestä lintutarkkailusta ei ole tullut välineharrastusta, vaikka kaukoputket valtasivatkin tornit ja pellonpientareet jo 1970-luvulla.
"Halvempaa tämä on kuin esimerkiksi lasketteluharrastus", hän sanoo.
Inkala muistuttaa, että vaikkapa hanhiretkille ei ensikertalainen tarvitse muuta kuin säänmukaiset vaatteet: yhdistys lainaa kyllä lisäsilmiä tarvittaessa.
Mutta se voittaja. Saara Manninen kiistää, että tulos olisi järjestetty, mutta molemmat bussit bongasivat 49 lajia.
Ehkä hienoisen voiton kuitenkin vei bussi numero yksi, sillä sen harvinaisin havainto oli pikkujoutsen. Mikä kuulemma hakkaa lyhytnokkahanhen vähintäänkin puolen kaulan mitalla.