Suomen pientä saamelaisvähemmistöä uhkaa entistä enemmän sulautuminen valtakulttuuriin. Jo 54 prosenttia saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Poismuuton ehkäiseminen onkin yksi uuden toimikauden aloittaneen saamelaiskäräjien päähaasteista.
Saamelaisilla on lain määrittelemä kulttuurinen ja kielellinen itsehallinto kotiseutualueellaan, joka käsittää Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnat, sekä pohjoisosan Sodankylästä. Suomessa asuvien saamelaisten määräksi arvioidaan 7 500.
Saamelaiskäräjien hallintopäällikön Juha Guttormin mukaan saamelaisalueelta poismuutto on kiihtynyt viimeisen kymmenen vuoden sisällä. Vuonna 1992 saamelaisalueen ulkopuolella asui 37 prosenttia saamelaisista. Guttormin mukaan muuttovirtaus on vakava uhka pienelle kansalle.
"Saamelaisia on korkeintaan 100 000 ja neljän valtion alueella. Sulautumisuhka kasvaa koko ajan. Voi jopa sanoa, että jokainen poismuuttanut on uhka saamelaisuudelle."
Nuoret saamelaiset muuttavat etelään usein opiskelun vuoksi. Opiskeluaika ja ensimmäiset työvuodet ovat usealle myös parisuhteen solmimisen aikaa, mikä vaikeuttaa paluuta takaisin synnyinseudulle.
Ongelma kertautuu seuraavissa sukupolvissa, jotka eivät saa kotiseutualueen ulkopuolella saamenkielistä opetusta. Myös kosketus perinteiseen saamelaiskulttuuriin, kuten poronhoitoon katoaa muualla asuessa.
Saamea kirjoittava sukupolvi avainasemassa
Tällä hetkellä 30:tta ikävuottaan lähestyvä saamelaissukupolvi on ensimmäinen, joka osaa puhumisen lisäksi myös lukea ja kirjoittaa saamea. He ovat saaneet saamenkielisen perusopetuksen, toisin kuin heitä vanhemmat.
Näiden saamentaitoisten pitäminen kotiseutualueella olisi ensiarvoisen tärkeää kielellisen itsehallinnon kehittämisen kannalta. Saamelaisalueen kuntien täytyy uuden kielilain mukaan tarjota saamenkielisiä viranomaispalveluita ilman pyytämistä.
"Tarkoitus on päästä pois tulkkaamisesta siihen, että kielen käyttö on joustavaa ja luontevaa", Guttorm sanoo.
Tämä tarkoittaa sitä, että saamea taitavia tarvitaan lähes kaikilta koulutusaloilta. Heidän löytämisensä laajalla ja harvaanasutulla kotiseutualueella asuvasta noin 3 000 saamelaisesta, lapset ja ikäihmiset mukaan luettuna, on vaikeaa.
Nuori saamentaitoinen sukupolvi on tärkeässä osassa sekä omankielisen palvelun tarjoajana, että saajana. Saamelaiskäräjien varapuheenjohtajan Anne Nuorgamin mukaan vanhempi sukupolvi ei useinkaan halua saamenkielisiä palveluita.
"Esimerkiksi yli 50-vuotiaiden saamenkielinen identiteetti on olematon. Toisin, kuin alle 30-vuotiailla, joille saame kirjoitettuna kielenä on osa elämää."
Nuorgam on itse ollut opettajana kursseilla, joissa saamenkielistä aikuisväestöä on opetettu kirjoittamaan omaa äidinkieltään.
"Kirjoittamisen oppii kolmessa viikossa. Suurin vaikeus on ylittää sisällä oleva kynnys, joka estää saamenkielisen identiteetin", Nuorgam sanoo.
Saamelaiskäräjien kolmas toimikausi avattiin Enontekiön Hetassa torstaina. Käräjät on päättänyt seuraavan vuoden aikana keskittyä saamelaisiin lapsiin ja nuoriin. Tavoitteena on parantaa saamelaisalueen oloja siten, että nuoret haluavat jäädä tai pois muutettuaan palata omalle alueelle.
Suuret odotukset kohdistuvat Inarin kirkonkylälle suunniteltuun saamelaiskulttuurikeskukseen. Kaksi vuotta kestäneen hankkeen eteneminen odottaa yhä poliittista päätöstä rahoituksesta.