Jos Worldwatch-instituutin Maailman tila 2004 -raporttia on uskominen, yli 1,7 miljardia ihmistä on matkalla kohti tuhoa, mutta ensimmäisessä luokassa. He kuuluvat "kuluttajaluokkaan", joka on omaksunut sellaiset kulutustavat, jotka 1900-luvulla olivat vain Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Japanin yksinoikeutena.
Worldwatchin mukaan tämä jatkuva kulutuksen kasvu heikentää ihmisten elämänlaatua kaikkialla maailmassa ja uhkaa lopulta koko maapallon hyvinvointia.
- Näiden ihmisten liikalihavuus ja velkaantuneisuus lisääntyvät. Heillä on jatkuvasti pulaa ajasta, ja ympäristön tila heikkenee koko ajan. Tämä osoittaa, miten yletön kuluttaminen itse asiassa huonontaa elämänlaatua, selvitti Worldwatch-instituutin pääjohtaja Christopher Flavin Helsingissä.
- Aikoinaan kulutuksen kasvu auttoi tyydyttämään perustarpeita ja luomaan työpaikkoja. Alkaneella vuosisadalla tämä ennennäkemätön kulutus kuitenkin murentaa meidän kaikkien tarvitsemia luonnonjärjestelmiä ja vaikeuttaa köyhän väestönosan perustarpeiden tyydyttämistä entisestään, Flavin jatkoi.
Maailma tila 2004 -raportin päätoimittajat Lisa Mastny ja Brian Halweil toteavatkin, että maailman varakkaiden eliittien - ja yhä useammin myös keskiluokan - kulutus on jo aikoja sitten ylittänyt tarpeiden tyydytyksen ja siitä on tullut päämäärä sinänsä.
Kulutus ei
tuo onnea
Raportti vetää myös kölin alta väitteen, jonka mukaan ihmiset, jotka eivät nauti kuluttamisesta, yksinkertaisesti ostelevat vääristä paikoista:
- Tutkimusten mukaan kolmannes amerikkalaisista pitää itseään "hyvin onnellisena". Tämä osuus ei ole juuri muuttunut vuodesta 1957, vaikka silloin amerikkalaisilla oli käytettävissään vain puolet nykyisestä vauraudesta.
Amerikkalaisten työaika on kuitenkin muihin teollisuusmaihin verrattuna poikkeuksellisen pitkä. He tekevät vuosittain 350 tuntia eli yhdeksän työviikkoa enemmän töitä kuin eurooppalaiset, Flavin muistutti.
Kärjistettynä tämä tarkoittanee sitä, että työtä tehdään niska limassa, jotta voitaisiin ostaa yhä uusia, tarpeettomia hyödykkeitä, jotka eivät kuitenkaan tuo takaisin tavararöykkiön alle kadonnutta tyytyväisyyttä.
Maailman tila -raportin mukaan kulutusta voitaisiin rajoittaa muun muassa ekologisella verouudistuksella, jossa valmistajat joutuvat maksamaan ympäristölle aiheuttamastaan haitasta ja säätämällä lakeja, jotka vaativat yrityksiä ottamaan valmistansa tuotteet takaisin niiden hyödyllisen käyttöiän päätyttyä.
- Olisi typerää vähätellä kulutuksen suunnan pysäyttämisen vaikeutta. Mutta pitkällä aikavälillä ainut vastaus on, että meidän on hallittava kulutusta sen sijaan, että sen annetaan hallita meitä, Flavin kiteytti.
Geenimuunneltu
kuluttaja?
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja Worldwatch-instituutin johtokunnan tuore jäsen Satu Hassi muistutti julkaisutilaisuudessa myös, että vaikka Suomi kuuluu monissa ympäristöasioissa maailman kärkimaihin, on maamme sijoitus ja hiilidioksidipäästöjä ja kulutuksen kasvua mitattaessa huomattavasti huonompi.
Hassi painotti myös, että esimerkiksi ruuan tuotantoa ohjaavat teollisuuden massatuotannon vaatimukset, ei ihmisten terveys.
- Menossa on jo seuraava vaihe, geenimuuntelu. Myös sen päähuomio on tehotuotannon helpottamisessa. Onko seuraava vaihe se, että markkinat vaativat toimiakseen myös geenimuunneltuja kuluttajia, joiden terveys kestää tehotuotannon markkinoille syytämän roskaruuan, Hassi kysyi.