Roomassa lauantaina käynnistyvä EU:n hallitusten välinen konferenssia on edeltänyt laaja diplomaattinen neuvottelukierros. Eri maaryhmät ovat pitäneet yhteisiä kokouksia ja myös kahden välisiä tapaamisia on ollut eri puolilla Eurooppaa. Osanottajat pyrkivät viime hetkeen saakka valamaan uskoa samoin ajatteleviin.
Saksan liittokansleri Gerhard Schröder ja Espanjan pääministeri José Maria Aznar erosivat torstaina erimielisinä EU:n tulevaisuuskonventin perustuslakiehdotuksen avaamisesta. Sen sijaan Schröder sai Aznarilta tukea vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen tulkinnassa.
Aznar hyväksyy joustavan tulkinnan, mitä taloutensa kunnossa pitäneet maat eivät hyväksy. Aznarin veto voi tuottaa voittoa hänelle voittoa muissa ongelmissa. Ensi vuoden alussa käynnistetään neuvottelut EU:n pitkän ajan rahoituskehyksistä. Espanja pitää tiukasti kiinni siitä, ettei sen tulot rakennerahastoista vähene.
Saksan kerrotaan olevan valmis, kuten usein ennenkin, maksamaan edelleen, kunhan hvk:ssa päästään eteenpäin.
Espanja ja Puola
löytäneet toisensa
Ennen hallituskonferenssin alkua Espanja on liittoutunut samankokoisen Puolan kanssa, jotta niiden äänimäärä ministerineuvostossa ei pienenisi. Kummallakin maalla on Nizzan sopimuksen mukaan melkein yhtä paljon ääniä kuin neljällä suurella maalla.
Konventin ehdotuksessa äänestysmalli muuttuisi kokonaan, niin että päätöksen taakse on tarkoitus saada puolet jäsenmaista ja 60 prosenttia väestöstä.
Espanja on saamassa Puolasta vertaisensa kumppanin EU:n parhaana iltalypsäjänä.
Puola ei ole säästellyt lausuntojaan vaatimalla Nizzan sopimuksessa sovittujen äänimäärien säilyttämistä. Puola on liittoutunut myös niiden maiden joukkoon, jotka vaativat oman komissaarin säilyttämistä. Yhdessä Espanjan kanssa se vaatii myös uskonnon ja kristillisten arvojen mukaanottamista uuteen sopimukseen.
Saksa hallituksen edustaja hyökkäsi keskiviikkona voimakkaasti Puolaa vastaan maan liittoutumisesta pienten ja keskisuurten maiden kanssa muun muassa komissaarikysymyksessä.
Schüssel etsii
kompromissia
Äänestyskysymyksessä Puola ja Espanja saivat tukea niinsanotujen Visegrad-maiden eli Puolan, Tshekin, Slovakian ja Unkarin pääministereiden kokouksessa keskiviikkona. Tshekin pääministeri Vladimir Spidla korosti lisäksi kokouksessa, että ei aikataulu, vaan laatu on se, mitä maat ajavat hallitusten välisessä konferenssissa.
Myös Baltian maat olivat koolla keskiviikkona ja laativat listan vaatimuksistaan, joissa oma komissaari on yksi avainkysymys.
Suurten ja pienten ja keskisuurten maiden välinen kiistely on juuri kärjistynyt kysymykseen oman komissaarin säilyttämisestä.
Suomen kanssa taistelurintamaa johtaneen Itävallan liittokansleri Wolfgang Schüssel on etsinyt kompromissia ja ehdotti lehtihaastattelussa torstaina ratkaisuksi äänivaltaista komissaaria, jolla ei olisi erityistä salkkua.
Konventin luonnoksessa komissaareja olisi vain 15, mutta paikat kiertäisivät jäsenmaiden kesken. Tätä eivät pienet ja keskisuuret maat hyväksy.
Italia haluaisi kiihkeästi hvk:sta kruunun puheenjohtajakautensa päätteeksi. Eri maiden lausunnoista on pääteltävissä, ettei toive todennäköisesti toteudu.
Benito Mussolinin rakennuttamassa Palazzo dei Congressissa suuret yrittävät taivutella pieniä maita hillitsemään muutoshalujaan. Varsinkin Saksan esittämät vaatimukset siitä, että konventin luonnoksen avaajien on myös löydettävä kaikille hyväksyttävissä oleva kompromissi, kuulostavat ontoilta.
Kun konventissa viimeisinä öinä paranneltiin perustuslakiluonnosta suuria maita suosivaksi, ei pieniltä mailta kysytty.