Liikenne: Testaa Kalevan vi­sal­la, pär­jäi­sit­kö Oulun han­ka­lim­mis­sa ris­teyk­sis­sä

Historia: Oulussa riitti ra­ken­ta­mi­sen rys­ket­tä 2000-lu­vun alussa, kun Kaak­ku­ri paisui ja Nokiaa ra­ken­net­tiin

Jääkiekko: Kärpät hävisi taas, putosi sarjan pe­rän­pi­tä­jäk­si

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi + Lauantai 15,90 €/kk

Kihokki tuo li­säan­sioi­ta

Oulun 4H-piiri ryhtyi kouluttamaan uusia kihokinpoimijoita, jotta Pohjois-Pohjanmaalta pystyttäisiin tulevaisuudessakin toimittamaan kihokkeja Sveitsiin lääketeollisuuden raaka-aineeksi.

Mitja Häikiö löysi kihokin suolta, vaikka se tähän aikaan vuodesta on vielä erittäin pieni.
Mitja Häikiö löysi kihokin suolta, vaikka se tähän aikaan vuodesta on vielä erittäin pieni.

Oulun 4H-piiri ryhtyi kouluttamaan uusia kihokinpoimijoita, jotta Pohjois-Pohjanmaalta pystyttäisiin tulevaisuudessakin toimittamaan kihokkeja Sveitsiin lääketeollisuuden raaka-aineeksi.

Yskänlääkkeeseen, Drosinula kuusenkerkkä-kihokkisiirappiin, käytettävää kihokkia poimitaan erityisen ahkerasti Oulun ympäristöstä. 4H-piiri on toimittanut lääkekasvia ulkomaille jo vuodesta 1972 lähtien.

"Viime vuosina kihokkia on pystytty toimittamaan vähemmän kuin tarve olisi ollut. Lääketehtaan mukaan kaikki kihokit mitä saadaan kerättyä ja toimitettua, otetaan vastaan", kertoo 4H-piirin johtaja Maria Isolahti.

Kihokkia kasvaa toki Sveitsissäkin, mutta siellä ei ole samanlaisia jokamiehen oikeuksia kuten Suomessa. Harvinaisena kasvina se on siellä suojeltu.

Poimijoille kihokki tarjoaa marjanpoiminnan lisäksi hyvää lisätienestiä. Nyt poimijoille maksetaan kihokista 30 euroa kilolta. Kerättäviksi kelpaavat vain nuppu- ja kukkavaiheessa olevat kihokit.

Keräys tehdään silloin, kun kasvi kukkii. Keräysaika alkaa yleensä heinäkuun puolivälissä ja kestää elokuun loppupuolelle. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä pidemmälle kukinta siirtyy.

"Tänä kesänä on ollut niin kylmää, että poiminnan aloittaminen voi mennä pidemmällekin. Paras aika lienee heinäkuun lopulla", Isolahti arvioi.

4H-poimijat keräävät vain pyöreälehtikihokkia. Jokainen kihokki kerätään maaperästä yhtenä kokonaisena kasvina, myös juuri otetaan mukaan. Parhaimmillaan kihokki kasvaa yli 10 senttimetrin korkuiseksi.

Suositeltavia keräyspaikkoja ovat turvesuot ja luonnontilaiset suot. Siellä keräily voi innostaa kihokkia tuottamaan uutta siementä.

Kihokkia kasvaa myös vanhojen sorakuoppien pohjilla ja kosteilla kangasmailla, mutta silloin on huolehdittava siitä, että kasvamaan jää riittävä määrä kihokkia ja ettei kasvin mukana kerätä hiekkaa tai kiviä.

"On erittäin tarkkaa, että kerätty kasvi on tuore, puhdas ja puhtaalta alueelta poimittu. Tienvarsilta ei esimerkiksi saa kihokkia kerätä."

Päivän sato varastoidaan tuoreena esimerkiksi avoimessa pussissa jääkaappiin tai kellariin enintään kolmeksi vuorokaudeksi. Pakastimeen sen voi laittaa pakastepussissa.

Kihokinkerääjien on pidettävä myös keräyspöytäkirjaa.