"Pieni tyttö murhattiin vuonna 1916. Murhaaja hautasi tytön, kun tämä oli vielä elossa. Haudatessaan mies sanoin näin: Ut lattii slot. Ja nyt kun olet lukenut tämän riimin, tyttö tulee yöllä kello 12 talosi katolle ja murhaa sinut samalla tavalla kuin hänet murhattiin. Mutta jos lähetät tämän viestin 6:lle ystävällesi, tyttö saa sielunrauhaa sinulta."
Kuudesluokkalainen Taina Tyni, 12, sai tämän viestin kännykkäänsä noin kuukausi sitten kello yhdentoista aikaan illalla.
"Säikähdin, kun sain sen viestin. Olin nukkumassa jo silloin. Lähetin viestin heti eteenpäin, kun ajattelin, että se on totta", hän kertoo.
Tytön luokkatoveri, Anniina Jauhiainen, 13, oli kuullut samasta uhkauskiertotekstiviestistä jo koulussa ennen kuin se saavutti hänet. "Onneksi olin jo kuullut siitä, joten en osannut säikähtää", hän pohtii.
Taina Tynille ja Anniina Jauhiaiselle tulee kiertotekstiviestejä noin kerran viikossa ja sesonkiaikoina, jouluna ja uutena vuotena useita päivässä.
"Kiertotekstiviestejä alkoi tulla heti, kun saimme kännykät ekaluokalla", tytöt kertovat.
Usko viestien lupauksiin on hiipunut vuosien karttuessa, kun kummallekaan tytölle ei ole koskaan tapahtunut viesteissä luvattua asiaa.
"Kun viestejä alkoi tulla ensimmäisiä kertoja vuosia sitten, lähetin viestejä paljon eteenpäin odottaen lupausten aina toteutuvan", Anniina Jauhiainen kertoo. Taina Tynin mielestä hauskoja viestejä on vieläkin kiva laittaa eteenpäin.
Tainan äiti, Sirpa Tyni, on tietoinen tytöille tulevista kiertotekstiviesteistä. "En ole suoranaisesti kieltänyt lastani harrastamasta kiertotekstiviestejä, mutta olen sanonut, että ne ovat mielestäni aivan hölynpölyä, niitä ei kannata laittaa eteenpäin", Sirpa Tyni sanoo.
Kiertotekstiviestien harrastaminen ei välttämättä näy kännykälaskuissa huiman korkeana summana, sillä useimmiten lapsella on saldorajat.
"Olen sanonut Tainalle, että ei kannata lähettää kiertotekstiviestejä senkään takia, että saldoraja menee niiden takia hyvin nopeasti umpeen. Tainalla saldoraja on aina sen 20 euroa kuukaudessa", Sirpa Tyni selvittää.
Pahimmista uhkausviesteistä äiti ei ole kuullut. "Sen olen sanonut, että kaikkia viestejä ei kannata ottaa vakavasti, mutta en ole kuullut, että kiertoviesteissä liikkuu murhaviestejäkin", Tyni sanoo huolestuneena.
Peruskouluissaopettajat ovat usein hyvinkin tietämättömiä kiertotekstiviesteistä ja niiden haitoista.
"En ole törmännyt kiertotekstiviesteihin, enkä juuri muihinkaan asiattomuuksiin kännykän käytössä", sanoo luokanopettaja ja Mobiilioppimisympäristö-hankkeen projektipäällikkö Pasi Mattila opetusvirastosta.
Hän kuitenkin arvelee, etteivät asiattomuudet aina tule opettajien korviin. Mattilan mukaan mitään yhtenäistä opastusta kännykän käyttöön ei kouluille ole laadittu.
"Olisi hyvin tärkeätä, että kouluille laadittaisiin yhteiset opastuskäytännöt siitä, miten nuoria opetettaisiin suhtautumaan kriittisesti tekstiviesteihin", Mattila pohtii.
Mattila haluaa viestittää nuorille, että se joka kirjoittaa tekstiviestin ja painaa sitä lähetysnappia, on vastuussa viestin lähtemisestä.
"Viestin lähettäjän pystyy aina jäljittämään, siksi ei kannata lähettää mitä sattuu", Mattila korostaa.