Tiesitkö, että Ruskon kaatopaikalle tuodaan vuosittain 20 miljoonaa vaippaa? Tai että biojätteestä tuotettiin Ruskossa viime vuonna 2 500 tonnia kompostimultaa. Tai että Ruskotunturi kohoaa 65 metriä merenpinnan yläpuolelle?
Jos kävit perjantaina Oulun jätehuollon järjestämällä kiertoajelulla kaatopaikalla tai virallisemmin Ruskon jätekeskuksessa, nämä tiedottaja Lea Ansamaan luettelemat faktat saattoivat jäädä mieleen. Kaikille bussikyytiin uskaltautuneille jäivät kuitenkin takuuvarmasti mieleen tuhannet linnut, jotka lehahtivat lentoon auton kurvatessa sekajätepenkan päälle.
Harmaa- ja merilokit, naakat, varikset, mustavarikset ja korpit parveilivat linja-auton ympärillä sankkana joukkona. Kenellekään ei varmaan jäänyt epäselväksi, mitä seuraa, kun sekajätteen joukossa on ruoantähteitä. "Jos täällä ei olisi syötävää, ei olisi lokkiongelmaakaan", Ansamaa havainnollisti.
Kierrätys kiinnosti
Elämysten ja numerotietojen lisäksi tarjolla oli kosolti käytännön vinkkejä arjen jätehuollon pulmiin. Retkeläisiä tuntuivat kiinnostavan erityisesti kierrätettävän jätteen lajitteluohjeet. Klassikkokysymykseen, eli mihin roskiin kahvipaketti kuuluu, Ansamaa ehti vastata jo bussissa Ruskoon mennessä: kahvipakkaus on sekajätettä.
Niin on muuten myös perunalastupussi, mikä Ansamaan mukaan myös usein askarruttaa kierrättäjiä.
Ajelulla esiteltiin myös biojätteen kompostointilaitos, joka Ansamaan mukaan on vuosi vuodelta ahkerammassa käytössä. "Viime vuonna biojätettä kerättiin 7 400 tonnia, josta laitos tuotti 2 500 tonnia multaa", Ansamaa kertoo.
Vähemmän tiedettyihin seikkoihin kuulunee Ruskon saunojen lukumäärä. Niitä on kaksi, toinen on edustussauna ja toinen kaatopaikan työntekijöille. Jälkimmäinen on Ansamaan mukaan kuumana päivittäin. "Töistä lähtiessä saa käydä saunassa. Vaimot ovat tyytyväisiä, kun miehet tulevat töistä siistinä kotiin", Ansamaa paljasti. Tämän uskoo jokainen, joka on käynyt aistimassa kaatopaikan metaanintuoksuja.
Kuntoilua ja bongausta
Ruskon kiertoajelut ovat jo vakiintunut osa Oulun päivien ohjelmaa. Tämänkertainen reissu tehtiin sateisessa säässä, mikä haittasi lähinnä maisemien tähystelyä Ruskotunturin huipulta.
Turistit ovat tavallinen näky kaatopaikalla. Ansamaa kertoo, että jätekeskukseen järjestetään vajaat sata kiertokäyntiä vuosittain.
Omatoimisesti paikalla käy kuntoilijoita Ruskotunturin rinteillä ja lintuharrastajia harvinaisia lintuja etsimässä. Esimerkiksi tänä kesänä kaatopaikalla viihtyi pitkään haarahaukka. Viime vuoden lopulla bongareita houkutteli paikalle kattohaikara.
Ajelu päätettiin numerotietoon eli lopuksi punnittiin bussi ja sen matkustajat kaatopaikan vaa´alla. Puntari heilahti lukemaan 16 400 kiloa ja Ansamaa valisti, että tuon kokoisen sekajätekuorman kippaaminen jätevuoren jatkeeksi maksaisi 1 144 euroa ja 50 senttiä.