Kaikki urut ovat yksilöitä. Urkutaiteilija, Sibelius-Akatemian urkumusiikin lehtori Jan Lehtola ei edes yritä nimetä lempiurkujaan.
– Hienoja soittimia on paljon. Paljon riippuu siitä, millaista musiikkia milläkin uruilla soitetaan. Vaalan kirkkoon on nyt saatu urut, jotka mielestäni nostavat koko kirkkorakennuksen arvoa, Lehtola arvioi testattuaan vielä hienoviritysvaiheessa ollutta soitinta.
Vaalan kirkossa 58 vuotta soineet urut tulivat sointinsa päähän, kun niistä löydettiin asbestia. Urut jäävät parvelle muistoksi, mutta niillä ei enää soiteta.
Vaalan kierrätysosista rakennettujen uusien urkujen rakentaja Tomi Harju Sotkamon Urkurakentajista kertoo, että urkuja rakettiin välillä huokeista materiaaleista, eikä asbestin vaarojakaan tunnettu.
Harjun mielestä seurakuntien kannattaisi käyttää nykyistä enemmän mahdollisuutta urkujen uusiokäyttöön. Vaalaan saatiin kelpo soitin noin kolmasosalla vastaavankokoisten uusien urkujen hinnasta.
Urkujen viritys eli äänittäminen on vielä hieman kesken ja rakentajien työkalut levällään pitkin kirkkosalia, kun urkutaiteilija Jan Lehtola käy kokeilemassa kierrätyssoittimen sielukkuutta. Urut tuntuvat sen verran hyviltä, että Lehtola odottaa avajaiskonserttia innoissaan.
– Vanhat urut ovat parvella, nämä kirkkosalin sivuseinällä. Paikka on mielestäni paras, ja kirkkosalin katon puurakenteet antavat hyvän akustiikan. Kun urut ovat tässä, ympärille voi sijoittaa helposti kuoron tai orkesterin.
Lehtolan mukaan urkujen vanhat osat kuuluvat soinnin sävykkyytenä.
– Soittimissa puu paranee vanhetessaan, niin viulussa kuin uruissakin. Näissä uruissa on tukeva ja kantava 1800-luvun tyylin mukainen ääni.
Tomi harju kertoo, että uusia urkuja rakennetaan yhä vähemmän. Suurin osa harventuvan ammattikunnan työstä on urkujen huoltoa.
– Pilliurut on hyvä huoltaa 1-2 vuoden välein.
Urkujen virityksessä ei käytetä mittareita. Harju ja pillimestari Anu Korva-Harju ovat viettäneet Vaalan kirkossa kolmisen viikkoa – ensin soitinta kooten, sitten sitä äänittäen eli virittäen.
– Säädetään pillin voimakkuutta ja ilmarakoa. Soitetaan, kuunnellaan ja keskustellaan soinnista, Harju valottaa aikaa vievää viritystyötä.
Niin rakentajat kuin urkutaiteilija lupaavat, että sointi on kohdallaan sunnuntaina, kun ilmoille kajahtaa muun muassa Bachin preludi ja fuuga.
Urut ovat ennen kaikkea kirkkosoitin, ja kirkon jäsenmäärä vähenee. Jan Lehtolan mukaan urkutaide on kuitenkin itsenäinen taidemuoto, joka elää ilman kirkkoakin.
– Mutta kirkko on etenkin monella pienellä paikkakunnalla merkittävä kulttuurin vaalija. Itse maksan kirkollisveroni mielellään jo sen takia.
Suomalaisen urkutaiteen historia on lyhyt mutta kunniakas. Nykyään Suomen urkutaiteessa ollaan jo suunnannäyttäjiä.
– Meillä on todella taitavia nuoria urkureita. Ja on mahtavaa, että Helsingin musiikkitaloon ollaan hankkimassa maailman suurimpia konserttisaliurkuja.
Lehtolan mukaan melkein kenestä tahansa voi tulla taitava soittaja: vain neljä prosenttia ihmisistä on epämusikaalisia.
– Soittamisen opettelu on hyvää vastapainoa joka paikasta tunkevalle pikaonnelle. Vanhempien kannattaa kannustaa lasta ja kuljettaa häntä soittotunneilla. Se vaivannäkö palkitaan upeasti.
Vaativaa käsityötä
Urkujen rakentaminen on taitoa ja kokemusta vaativaa käsityötä.
Jokainen soitin on yksilö. Urkujen ääni muokataan sopivaksi juuri siihen tilaan, mihin ne rakennetaan.
Jokaisen pillin ääni säädetään halutuksi muun muassa pillin ilmarakoa säätämällä.
Jokaisella äänikerralla pitää olla yhtenäinen sointiväri ja äänikertojen on soitava hyvin myös keskenään.
Sähköllä toimiva puhallin puhaltaa ilmaa varastopalkeeseen, josta ilma johdetaan ilmalaatikoihin ja edelleen pilliin soittopöydässä olevaa kosketinta painettaessa.
Vuoteen 1983 toiminut Kangasalan urkutehdas valmisti yli tuhannet urut, muun muassa Vaalan kirkon nyt käytöstä poistetut urut vuonna 1961.
Nykyisiä rakentajia ovat muun muassa Sotkamon Urkurakentajat, Urkurakentamo Veikko Virtanen sekä Urkurakentamo Martti Porthan.
Suomessa on noin 1 600 pilliurkua.
Vaalan kirkossa sunnuntaina käyttöön otettavat urut ovat soineet aikaisemmin Maskun kirkossa.
Urkujen vanhimmat pillit ovat vuodelta 1885, uusimmat vuodelta 1972.
Urkutaiteilija Jan Lehtola soittaa urkujen ensikonsertin Vaalan kirkossa sunnuntaina kello 17 alkaen.