Oululainen Hanne Kovaniemi perheineen on jäteneuvojan näkövinkkelistä katsottuna ahkera hyötyjätteen kierrättäjä. Omakotitalon terassilta löytyy nikkaroitu laatikko, joka nielee muovia, metallia, lasia ja kartonkipakkauksia.
Hanne Kovaniemi toteaa, että itse ideoitu systeemi on näppärä ja kierrätys vaivatonta.
"Laatikosta jätteet sitten viedään noin kerran kahdessa kuukaudessa lähimpään ekopisteeseen."
Opiskelija Emilia Pippolan hyötyjätteiden välietappina toimii tiskialtaan alakerta, eikä epämääräisiltä röykkiöiltä voi aina välttyä. Tapa kuitenkin toimii ja biologian opiskelija antaa itselleen kierrättäjänä arvosanaksi vahvan yhdeksän.
"Kyllä minä olen tässä aika hyvä ja tunnollinen", hän toteaa ja sanoo, että hänen ystäväpiirissään epänormaali on se, joka ei kierrätä.
"Yksi kierrätyksen muoto on myös tavaroiden vaihto. Varsinkin vaatteet ja astiat saavat usein uuden kodin", Emilia Pippola vinkkaa.
Hanne Kovaniemen viisihenkisessä taloudessa syntyy eniten muovijätettä, Emilia Pippolalla kertyy biojätettä ja himpun verran vähemmän muovia.
Vaikka tietoisuus kasvaa, tarvitaan jäteneuvontaa edelleen. Oulun Jätehuoltoon haetaan parhaillaan lisätyövoimaa kahden vuoden projektiin. Neuvoja kaivataan etenkin kuntapuolella ja yrityksissä.
"Meillä on hoidettavana Oulu ja kymmenen muuta kuntaa. Ensi vuoden alussa tulevat Utajärvi ja Yli-Ii mukaan toimintaan, joten porukkaa tarvitaan", sanoo palvelupäällikkö ja neuvoja Ilona Suppanen Oulun Jätehuollosta.
Paperia ja lasia
kerätään eniten
Useimmat kotitaloudet kierrättävät paperia ja lasia. Myös maitotölkkejä kierrätetään mielellään."Vähäkin lajittelu on hyväksi", sanoo Ilona Suppanen.
"Jos lajittelee paperin, on se jotain. Ja jos vielä lajittelee biojätteen, on taso kohtuuhyvä. Sitten kun vielä kiikuttaa lasit ja metallit aluekeräyspisteeseen, on taso aika hyvä."
Biojätteen lajitteluun Ilona Suppanen toivoo aktiivisuutta, sillä se aiheuttaa sekajätteen joukossa suurimman osan kaatopaikkojen ympäristöongelmista. Suppanen arvelee, että noin puolet oululaisten synnyttämästä biojätteestä kierrätetään.
Päivää tai vuotta jolloin omakotiasujakin joutuu lain sanelemana lajittelemaan biojätteensä jäteneuvoja ei osaa sanoa. Periaatteessa asiaa pitäisi jo suunnitella.
"Asiaa kysytään tosi usein. Mutta tässä mennään tulossa oleviin jätehuollon muutoksiin, esimerkiksi Oulussa odotellaan jätteenpolttolaitosta. Koko kaupunki on odottavalla kannalla."
Toimiva houkutin saada ihmiset kierrättämään on Ilona Suppasen mielestä raha. Esimerkiksi omakotiasuja voi pidentää jäteastiansa tyhjennysväliä ottamalla biojätteen sekajätteen joukosta pois ja kompostoimalla sen. "Kuljetus ja tyhjennys on juuri se, mikä maksaa."
Ekopisteet kovassa käytössä
Kauppojen pihoilla olevien ekopisteiden tyhjennys on Oulun Jätehuollon vastuulla. Ilona Suppanen myöntää, että pisteet ovat usein täynnä ja siivottoman näköisiä, etenkin viikonlopun jälkeen.
Positiivista on se, että tämä kertoo lajitteluinnosta.
"Olemme miettineet päämme puhki miten pisteet saataisiin järjestykseen. Yksi mahdollisuus on tihentää tyhjennyksiä, mutta siinäkin tulee raja vastaan."
Ilona Suppasen mukaan ensi hätään on suunnitteilla tarra, joka kertoo missä seuraava ekopiste sijaitsee, jos toinen on täynnä.
"Joissakin pisteissä on ongelmana, että pienet yritykset käyttävät niitä väärin."
Suppanen pitää esimerkillisenä toimintana sitä, jos esimerkiksi kiinteistön haltija soittaa jätehuoltoon ekopisteen ollessa räjähtäneen näköinen.
"Me riennämme pelastuspartiona tyhjentämään. Kritiikki pisteiden kunnosta on tärkeää, muuten ei tiedä mitä pitää parantaa."