Sähkö- ja elektroniikkalaitteet pääsevät tulevaisuudessa nykyistä tehokkaammin uudelleenkäyttöön. Samalla kasvaa niiden ihmisten joukko, jotka kierrätettyä elektroniikkaa käyttävät. Esimerkiksi opiskelijat suosivat hinnaltaan huokeampaa kierrätettyä elektroniikkaa.
Uudelleenkäytön mahdollisuuksia pohditaan kolmen päivän ajan Oulussa, jossa kokoontuu eurooppalainen teollisten tuotteiden kierrätyksen ja uudelleenkäytön verkosto Rrheuse.
Torstaina verkoston kokoontumisessa allekirjoitettiin neljän kierrätysalan sosiaalisen yrityksen ja laitteiden tuottajien palveluyhteisön Elker Oy:n välillä sähkö- ja elektroniikkalaitteita koskeva uudelleenkäyttösopimus.
Sopimuksen allekirjoittaneisiin yrityksiin kuuluu myös oululainen Tervatulli Oy.
"Vaikka laki laitteiden kierrätyksestä on ollut voimassa viime kesästä, antaa tämä meille luvan käyttää laitteita uudelleen ja tähän myös panostamme", tiivistää liiketoimintajohtaja Mauri Korhonen Tervatulli Oy:stä.
Opiskelijoiden lisäksi kunnostettu elektroniikka on löytänyt tiensä syrjäseuduille, missä ikäihmisille helpotusta ovat tuoneet tietokoneet ja nettiyhteys.
"Syrjäkyliltä ovat hävinneet muun muassa pankkipalvelut, joten kunnostettu tietokone ja nettiyhteys tuo ikäihmisille pankin kotiin", Korhonen toteaa.
Myös vanhoille kännyköille löytyy ottajia muistakin kuin keräilijöistä. Ikäihmisille vanhanaikaisempi kännykkä on usein mieluisampi ostos jo kokonsa puolesta.
Rrheusen Oulun tilaisuuksiin osallistuu noin 40 asiantuntijaa kymmenestä EU-maasta.
Vaikka EU-maissa on säädetty teollisten tuotteiden uudelleenkäytöstä yhteinen direktiivi, maat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa. Eroja on sekä direktiivin noudattamisessa että asenteissa. Yksi seminaarin tärkeistä anneista onkin vaihtaa kokemuksia ja tietoja.
Suomessa ongelmana on, että kierrätykseen tuotavista laitteista on poistettu osia.
"Laitteiden pitäisi palautua meille kokonaisena, että hyötyisimme niistä. Se on väärä ajatus, että kierrätettävistä laitteista voi ottaa osia itselle", huomauttaa Mauri Korhonen.
Toisaalta tietokoneiden kiertoa uudelleen käyttöön tukee se, että koneet eivät ole kierrätykseen tuotaessa rikki, vaan ne on vaihdettu uudempiin ja tehokkaampiin.
Tämä on syy, miksi markkinoita riittää myös uusille laitteille. "Voi käydä niinkin, että kun lapsenlapset tulevat isovanhempien luo kylään, he moittivat konetta tehottomaksi. Seuraavalla kerralla mökissä on ehkä uudempi malli", Mauri Korhonen naurahtaa.
Kotimaan syrjäseutujen lisäksi kierrätetylle elektroniikalle löytyy kipeästi tarvetta ja markkinoita kehitysmaista.
"Kehitysmaille kunnostetut laitteet ovat loistava hyppäys nykyaikaan. Näistä syntyvät myös globaalit uudelleenkäyttömarkkinat", Korhonen visioi.
Sosiaalisten yritysten merkitys on tärkeä myös työllistäjänä, sillä ne tarjoavat töitä vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille.