Kie­rik­ki­kes­kuk­sen suun­nit­te­li­jal­le val­tion­pal­kin­to

Valtion rakennustaidetoimikunnan myöntämä rakennustaiteen valtionpalkinto luovutettiin eilen arkkitehti Reijo Jallinojalle.

Ennakkoluulottomuutta. Kilpailuvoiton myötä Jallinojan suunniteltavaksi tullut hirsirakenteinen Kierikkikeskus edustaa uutta luotaavaa materiaalinkäyttöä.
Ennakkoluulottomuutta. Kilpailuvoiton myötä Jallinojan suunniteltavaksi tullut hirsirakenteinen Kierikkikeskus edustaa uutta luotaavaa materiaalinkäyttöä.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen/arkisto

Valtion rakennustaidetoimikunnan myöntämä rakennustaiteen valtionpalkinto luovutettiin eilen arkkitehti Reijo Jallinojalle.

Jallinoja tunnetaan ennakkoluulottomana arkkitehtina, joka on hakenut uusia valtavirrasta poikkeavia ratkaisuja. Hän on myös innokas arkkitehtuurikilpailija.

Täällä pohjoisessa Jallinoja tunnetaan parhaiten Yli-Iissä sijaitsevasta Kierikkikeskuksesta.

Arkeologisen näyttely- ja toimintakeskuksen suunnittelutehtävä tuli Jallinojalle kilpailuvoiton kautta. Valtakunnallisesti näkyvintä Jallinojaa taitaa olla terassitalo, joka hallitsee Pikku-Huopalahden maisemaa Helsingissä.



Syntejä Itä-Pasilassa


Jallinoja valmistui Otaniemen teknillisestä korkeakoulusta arkkitehdiksi vuonna 1967.

Valmistumisensa jälkeen hän on ollut töissä Helsingin kaupungilla ja myös yksityisissä toimistoissa. Vuosina 1990-2003 Jallinoja toimi Tampereen teknillisen korkeakoulun professorina.

Oman arkkitehtitoimiston hän perusti parikymmentä vuotta sitten. Terassitalon ja Kierikkikeskuksen lisäksi Jallinoja on suunnitellut muun muassa Helsingin Kumpulan Isonniityn asuntoalueen ja asuintaloja Pikku-Huopalahdessa.

Kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkönä hän johti Itä- ja Länsi-Pasilan kaavoitusta.

Kokeellisen Itä-Pasilan suunnittelussa tavoitteet olivat korkealla. Haettiin uutta. Lopputulos oli kuitenkin melkoisen surkea kaupunkiympäristönä. Kuten monen muunkin ikäluokkansa arkkitehdin, myös Jallinojan uraan näyttäisi siis sisältyvän virhearviointeja.

Länsi-Pasilassa pakitettiinkin sitten takaisin perinteisempiin kaupunkisuunnittelun keinoihin. Helsingin kaupungin palveluksesta Jallinoja siirtyi vientitöihin laatimaan kaupunkisuunnitelmia muun muassa Kuwaitiin ja Libyaan.



Etsijä ja kilpailija


Joka tapauksessa Jallinojalla on, kuten Valtion rakennustaidetoimikunta toteaa palkintoperusteluissaan, kynä joka alati hakee uusia vastauksia.

Toimikunnan mukaan keskeisenä lähtökohtana hänen suunnittelutoiminnassaan on ollut "ihmisen tila". 40 vuoden työura osoittaa, että hänen osaamisensa kattaa kaikki mittakaavat ja useat eri toiminnot.

Hän kyllä ammentaa ajan hengestä, muttei kovin trendikkäästi. Sekä Kierikkikeskuksesta että Pikku-Huopalahden terassitalosta on nähtävissä, on pitkän linjan arkkitehdilla vankka luottamus muodonannon merkitykseen.

Omaperäinen kynänjälki on näkynyt lukemattomissa kilpailuehdotuksissa, joiden myötä Jallinojalle on myös tullut monia voittoja ja muita palkintosijoja. Kohta kolmekymmentä vuotta jatkuneita kilpailumenestyksiä riittääkin jokaiselle vuodelle yksi.

Ilmoita asiavirheestä