Tornio Yhteistyö yli eri tasoisten rajojen pitää suomalaisen matkailun hengissä ja on elintärkeää pienille pohjoissuomalaisille matkailukeskuksille, kuten Yli-Iin Kierikkikeskukselle. Matkailuyritysten tulisi laajentaa yhteistyötä yli lääninrajojen ja tietyiltä osin myös yli valtakunnanrajojen.
Näin sanoo matkailun markkinointiasiantuntija Kristiina Sivén Torniosta. Hän valmisteli kevättalvella Kierikkikeskukselle esisuunnitelman, jota käytetään pohjana paikan kehittämisessä. Hän korostaa, että mikään sitova ohjelmapaperi hänen tutkielmansa ei ole, vaan se on käytettävissä yleispohjana tarpeen ja rahoituksen mukaan vuosien kuluessa.
"Oulun läänissä ei ole ehkä tarpeeksi huomattu Kemin jäänmurtaja Sampon arvoa, koska se sijaitsee eri läänissä. Jäänmurtajalle tulevat matkailijat tekevät koko Pohjois-Suomen matkailua tunnetuksi, myös Oulun läänin kohteita", Sivén valaisee ajatustaan esimerkillä.
Perämerenkaaren yhteistyö on hänen mukaansa vasta lähtökuopissaan. Toteutuessaan se olisi ehdoton asia matkailun markkinoinnin kannalta. Kierikistä, Ruotsin ja Kemin Lumilinnasta voisi esimerkiksi muodostua kolmio, jonka osapuolet tukevat markkinoinnissa toisiaan.
"Ei välttämättä siten, että turisti käy aina yhdellä reissulla niissä jokaisessa, vaan siten, että ensimmäisellä reissulla yhdessä ja seuraavan kerran toisessa", Sivén sanoo.
Hänen mielestään matkailukohteelle ei ole haitta, että melko lähellekin tulee samantapaisella idealla toimiva matkailukohde. Kemin Lumilinna ja Jukkasjärvi täydentävät toisiaan mainiosti. Kierikin puolesta ei pidä säikähtää, että Tervolaan on suunnitteilla muinaismuistokohde, samoin Ruotsin Kalixiin. Niistä voi tulla lääninrajan ylittävä kolmikko, jota täydentävät toisiaan.
Sivén sanoo, että yksi pieni kunta ei voi yksin lähteä maailmalle toitottamaan kohteen erinomaisuutta, mutta luontaisten yhteistyökumppanien voimin se onnistuu paremmin.
"Tervettä kateutta kuitenkin tarvitaan aina, koska se kehittää paikkojen kilpailukykyä", hän lisää.
Lähtöpäivänä kivikauteen
Kierikissä voidaan hyödyntää nykyistä enemmän erilaisten matkailijoiden virtaa sopivasti lähellä oleviin kohteisiin. Esimerkiksi Oulussa käy paljon sekä liike- että vapaa-ajan matkustajia, jotka tarvitsevat lisää viikko-ohjelmaa. Sivén korostaa, että Kivikauden kylä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden.
"Syötteen alueella tällainen viikko-ohjelman tarve on alkanut selvästi näkyä. Esimerkiksi Oulun lentoaseman kautta sinne matkustaville Kierikki on oivallinen lähtöpäivän ohjelmakohde lounaineen", Sivén pohtii.
Moisen toiminnan lisääntyminen ei vaadi hänen mielestään niinkään erityistä markkinointia eikä budjettia, vaan isompien ja pienempien matkailukeskusten vapaaehtoista yhteistyötä.
Sivén huomauttaa, että Kierikki ei ole kovin kaukana mistään paikasta Pohjois-Suomessa. Syöte, Oulu, Kemi, Tornio, Ranua ja Rovaniemi ovat kaikki alle 200 kilometrin päässä.
Vapaaehtoisen yhteistyön esteitä ei ole hänen mukaansa minkäänlaisia. Ainoastaan malli puuttuu, minkä takia sitä ei ole vielä paljon toteutettu. Se vaatii harjoitusta, sitoutumista ja aikaa. Ratkaiseva askel on jo otettu Kierikin liityttyä juuri Syötteen yhteismarkkinointiin.
"Toivon, että viiden vuoden päästä jo ollaan tilanteessa, että yhteistyö on vakiintunutta ja päivittäistä. Tietysti tilanne elää koko ajan, koska uusia toimijoita tulee mukaan. Yhteistyö on kuin kerho, joka saa uusia jäseniä silloin tällöin", Sivén vertaa.
Talvi kaipaa
toimintaa
Paraikaa Kierikkikeskus on hakemassa Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukselta ja Oulun lääninhallitukselta EU-projektia, jossa jatketaan kansainvälisyyden hyväksi tehtävää työtä. Myönteinen päätös merkitsisi, että Sivén jatkaisi työtään Kierikissä, mutta aikaisintaan ensi vuoden alussa.
Sivén kehittäisi Kierikin talvitoimintaa nykyistä vahvemmaksi. Kesäkausi toimii Kivikauden kylän takia loistavasti, mutta tarvitaan vastaavanlaista esittelyä, millaista kivikauden elämä oli talvella. Esimerkiksi lumesta voitaisiin rakentaa jotakin hyödyntämällä mutta ei matkimalla kemiläisten lumiosaamista.
Lähiruokaa Sivén pitää yhtenä Pohjois-Suomen vahvimmista valteista. Koska matkailun kasvu ei voi löytyä kotimaisista matkailijoista, täytyy keskittyä markkinoimaan ulkomaisille matkailijoille.
"Tiedän kokemuksesta, että muissa maissa arvostetaan esimerkiksi suomalaista voita ja kermaa paljon enemmän kuin me itse. Ne yksinkertaisesti maistuvat paremmilta. Iijoella on mitä parhaat mahdollisuudet tarjota matkailijoille suoraan joesta pyydystettyä haukea, jota me emme pidä paljon minään. Muille se on herkullinen elämys."