Pohjoismaiden suurin esihistoriallinen matkailukeskus Kierikki on joutunut suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Se on suora seuraus Yli-Iin talouspohjan notkahtamisesta.
Kunnanvaltuusto joutui avaamaan talousarvionsa uuteen käsittelyyn. Monien muiden menojen höyläämisen ohella Kierikille määriteltiin aikaisempaa roimasti pienempi nettomenotavoite. Arkeologisen näyttely- ja toimintakeskuksen tulisi pärjätä 30 000 euron nettomenoilla. Viime vuonna sen nettomenot olivat 185 000 euroa.
Niin kunnansihteeri Pekka Tolonen kuin Kierikkikeskuksen johtaja Leena Lehtinen pitävät mahdottomana arvioida, kuinka menoista voitaisiin karsia 150 000 euroa.
Kukaan ulkopuolinenkaan ei varmasti voi antaa sellaiseen ohjetta. Jos rahoitus tipahtaa tosiaan noin paljon, keskus kuihtuu väistämättä. Se olisi koko maan mitassa sietämätön kulttuuriskandaali.
Aivan selvää onkin, että kahdentuhannen asukkaan kunnan on mahdotonta pitää yksin yllä Suomen ja Pohjoismaidenkin oloissa ainutlaatuista ja erittäin mittavaa arkeologista keskusta. Kunnan kokoon nähden Kierikki on huikea matkailun vetonaula. Runsaat neljä vuotta yleisölle auki olleeseen keskukseen on tähän mennessä tutustunut 104 000 kävijää, yli 20 000 henkilöä joka vuosi. Se on kuitenkaan likikään riitä Kierikin ylläpitoon.
Kaavaillun kuntaliitoksen Iin ja Kuivaniemen kanssa hylännyt Yli-Ii olisi saanut toisin päättäessään myös Kierikkikeskuksen ylläpitoon leveämmät hartiat. Niin on erityisesti siksi, että liittyvän kunnan yhdeksi painopistealueeksi kaavailtiin matkailua. Kenenkään ei silti pidä haksahtaa sanomaan vahingoniloisesti, että siinäpä sitten saa pikkukunta ylläpitää omin voimin Kierikkiään. Keskus on koko maakunnan aarre, jolle on hankittava nykyistä leveämpi rahoituspohja.
Opetusministeriö antaa keskukselle vuosittain harkinnanvaraista avustusta, tälle vuodelle 50 000 euroa. Ministeriössä soisi mietittävän, eikö Kierikissä säilynyt erikoislaatuinen, mittava jäänne suomalaista esihistoriaa ansaitsi suurempaa ja pysyvää tukea. Yhtälailla koko Pohjois-Pohjanmaan maakunta voisi ottaa vastattavakseen jostakin osasta Kierikin ylläpitoa.
Kierikkikeskukseen on saatu yrityksistä yhteistyökumppaneita lähinnä niin, että ne ovat käyttäneet hyväkseen keskuksen hotelli- ja ravintolapalveluja kurssituksessaan.
Sponsoroinnin laajentamisyritykset eivät ole ainakaan toistaiseksi tuottaneet kovin suuria tuloksia. Se on valitettavaa. Joku kekseliäs yritys voisi hankkia Kierikkiä sponsoroimalla mainetta itselleen.