Kie­rik­ki kiin­nos­taa ul­ko­maa­lai­sia opis­ke­li­joi­ta - katso kuvia ja video

Yli-Iin Kierikissä tehdään arkeologisia kaivauksia jo kahdeksantena kesänä.

Arkeologisissa kaivauksissa löydöt pyritään havaitsemaan jo kaivettaessa. Osa tulee esiin vasta seulomisen kautta. Maa-ainesta seulomassa brittiläinen arkeologian opiskelija Tom Harrison.
Arkeologisissa kaivauksissa löydöt pyritään havaitsemaan jo kaivettaessa. Osa tulee esiin vasta seulomisen kautta. Maa-ainesta seulomassa brittiläinen arkeologian opiskelija Tom Harrison.
Arkeologisissa kaivauksissa löydöt pyritään havaitsemaan jo kaivettaessa. Osa tulee esiin vasta seulomisen kautta. Maa-ainesta seulomassa brittiläinen arkeologian opiskelija Tom Harrison.
Kuva: Teija Soini

Yli-Iin Kierikissä tehdään arkeologisia kaivauksia jo kahdeksantena kesänä. Arkeologi Sami Viljanmaa johtaa kaivauksia, joissa tutkitaan kivikautista asuinpaikkaa.

Tänä kesänä kaivauksilla on mukana yksi tšekkiläinen ja kuusi brittiläistä arkeologian opiskelijaa. Prahan yliopistossa opiskeleva Markéta Kobierská kertoo tulleensa vapaaehtoisena Suomeen, koska häntä kiinnostaa suomen kieli ja mahdollisuus työskennellä perustason kaivauksilla.

Heinäkuussa yleisökin pääsee osallistumaan Kierikin kaivauksiin. Sami Viljanmaan mukaan ensimmäisen viikon aikana kaivauksilla on käynyt parikymmentä ihmistä.

”Lapsiperheitä ei vielä ole näkynyt. Usein käy niin, että yleisökaivauksilla on alussa hiljaista ja loppukesästä ruuhkaa.”

Tämän kesän kaivauksissa on jo löydetty esimerkiksi luun palasia sekä saviastian ja koivuntuohitervan kappaleita. Heti kaivausten ensimmäisenä päivänä tehtiin merkittävä löytö, kun maasta paljastui ehjänä säilynyt, piikivestä valmistettu nuolenkärki.

Kierikinkankaasta on tähän mennessä tutkittu noin 500 neliömetriä. Alueella on 40 kivikautista asumusta. Niiden kaikkien tutkiminen vie aikaa, sillä kesän aikana kaivauksissa ehditään yleensä tutkia yksi neljännes asuinpaikasta.

”Kierikinkankaalla riittää kaivettavaa vielä 200 vuodeksi”, Sami Viljanmaa arvioi.

Ilmoita asiavirheestä