Kie­ri­kis­sä tut­ki­taan il­mas­ton vai­ku­tus­ta ih­mi­siin

Oulun yliopiston kaivaukset Kierikin alueella ovat jälleen alkaneet. Alueen tutkimus on nyt mukana kansainvälisessä Boreas-ohjelmassa, jonka tarkoitus on selvittää, millä tavalla ilmastonmuutos on vaikuttanut ihmisyhteisöjen elämään.

Amerikkalaisella arkeologilla Ezra Zubrowilla on kädessään tämän kevään löytö. Ruukunpalanen todistaa, että käyttöastioita koristeltiin maalaamalla myös kivikauden Suomessa.
Amerikkalaisella arkeologilla Ezra Zubrowilla on kädessään tämän kevään löytö. Ruukunpalanen todistaa, että käyttöastioita koristeltiin maalaamalla myös kivikauden Suomessa.
Kuva: Kontiainen Jarmo

Oulun yliopiston kaivaukset Kierikin alueella ovat jälleen alkaneet. Alueen tutkimus on nyt mukana kansainvälisessä Boreas-ohjelmassa, jonka tarkoitus on selvittää, millä tavalla ilmastonmuutos on vaikuttanut ihmisyhteisöjen elämään.

Hankkeen kuudesta osa-alueesta yksi on keskittynyt tutkimaan kivikautta.

Tältä osalta tutkimuksia tehdään Yli-Iin Kierikissä ja Kanadan Quebecissä sijaitsevalla James Bayn alueella. Arkeologisten kaivausten lisäksi alueen tutkimusprojektissa selvitetään alueiden kivikautista ilmastoa.

Boreas-ohjelmassa mukana olevat arkeologit Ezra Zubrow Yhdysvalloista ja Andre Costopoulos Kanadasta toteavat, että Ii-joen varsi soveltuu erinomaisesti tutkimukseen.

Kivikautiset kyläyhteisöt sijaitsivat joen suistoalueella. Maan noustessa asutus siirtyi kuitenkin rantaviivan mukana länteen, sillä meren läheisyys oli hylkeenpyyntiä harjoittaneille yhteisöille erittäin tärkeä.

Niinpä alueelta löytyy jäänteitä eri aikakausien asumuksista.

Costopoulosin mukaan Kierikki on kivikauden kohteeksi erityisen mielenkiintoinen, koska nykyisen tutkimustiedon mukaan alueen väestö kasvoi ja kauppa vilkastui.

Muualla tämä tapahtui vasta maanviljelyksen yleistymisen myötä.


Costopoulos on tyytyväinen
kaivausten ensimmäisiin päiviin. Hän poimii sormiinsa hauraalta vaikuttavia saviruukun palasia.

"Nämä ovat ensimmäiset Pohjois-Euroopasta löytyneet kivikautiset ruukun palaset, joita on koristeltu maalauksilla", hän esittelee. Tutkijoilla oli tosin ollut aikaisemminkin arveluja siitä, että astioita olisi koristeltu maalaamalla. Tuore löytö todisti arviot oikeiksi.

Costopoulos pitää tärkeänä myös tulisijapaikalta löytyneitä siemeniä. Niiden löytyminen antaa viitteitä siitä, että asutus olisi pysynyt Kierikin alueella kauemmin kuin tutkijat ovat tähän asti olettaneet.


Kansainvälisellä
yhteistyöllä rahoitettavat kaivaukset sijaitsevat toisella puolella Ii-jokea kuin Kierikkikeskus. Costopoulos arvioi, että yliopiston kaivausten alueella on asuttu hieman myöhemmin kuin Kierikkikeskuksen ympäristössä.

Ensimmäisen kuukauden ajan kaivauksilla työskentelee kansainvälinen opiskelijaryhmä. Työt alueella jatkuvat koko kesän ajan.

Ilmoita asiavirheestä