Pohjolan Voima saa Iijoen voimalaitoksistaan ensimmäisenä Kierikin täyteen uudenaikaiseen iskuun huhtikuussa. Kevättulvien alkaessa voimalan pitäisi olla käyttökunnossa.
Maanantaina oli menossa yksi tärkeä vaihe projektia: uusi turpiini sijoitettiin voimalaitoksen uumeniin.
Asennustyö sujui enimmäkseen rauhalliseen tahtiin. Turpiinin juoksupyörän sovituksen aikana tosin muutama äänekkäämpikin voimallinen sana pääsi ilmoille: 25 tonnin painoinen systeemi oli tarpeen saada kohdalleen just eikä melkein.
"Jos tuo päälle tippuu, ei siinä paljon kypärästä hyötyä ole", pelotteli käynnissäpitopäällikkö Juha Kähkölä turpiinin noston aikana. Mutta tippumisesta ei ollut puhettakaan, homma sujui jouhevasti kokeneiden miehien tekemänä.
Kerrosta alempana turpiini alkoi asettua likipitäen paikoilleen. "Tuossa on luukut, tuolta se vesi sitten tulee", PVO-Vesivoiman johtava asiantuntija Jorma Autio näytti spiraalinmuotoisen ja suppenevan vesikanavan uumenissa.
Suurten luukkujen takana on Iijoen vesimassa odottamassa pääsyä sisään kieputtamaan Kierikin voimalaitoksen ykkösturpiinia.
Turpiinin uusinta on usean kuukauden ponnistus. Huhtikuun loppupuolella alkaa tuotannollinen koekäyttö, eli kone pyörii silloin jo toivon mukaan häiriöttä.
Koeteltua tekniikkaa uusilla mausteilla
Iijoen voimalaitokset ovat valmistuneet pääosin 1960-luvulla.
Jorma Autio toteaa, että voimalaitostekniikka on koeteltua. Perusideat ovat vuosikymmenten takaa, ja ne toimivat edelleen.
Uuden turpiinin elinikä voi olla jopa 50 vuotta. Noin 20 vuoden päästä on tehtävä isompi remontti.
Nykyaikaisella tekniikalla saadaan puristettua uutta tehoa irti. Suurin osa tehon noususta perustuu siihen, että voimalan sisällä veden voimasta pyörivän turpiinin napa on on aiempaa pienempi ja vettä virtaa tästä syystä turpiinin ohi entistä enemmän.
Turpiinien siivet myös pystytään muotoilemaan nykytietämyksellä aiempaa paremmin. "Tietokoneiden avulla pystytään juoksupyörät tavallaan räätälöimään joka koskeen sopiviksi", Juha Kähkölä sanoo.
Uusi turpiini on myös ystävällisempi ympäristölle kuin entinen. Voiteluaineena ei enää ole öljy, vaan vesi. Haaverin sattuessa veteen ei enää pääse öljyä. Tällaiset tapahtumat ovat tosin hyvin harvinaisia ja käytetyt öljytkin ovat olleet nopeasti vedessä hajoavia.
Iijoen voimaloita ohjataan Harjavallasta saakka, voimaloissa ei ole vakituista miehitystä. Pari kertaa viikossa voimaloissa käydään tekemässä huoltoja ja tarkistuksia. 1970-luvulla tehtiin jo ensimmäiset kaukosäätöjärjestelmät käyttöön.
Vesivoimala saadaan käynnistettyä alle minuutissa. "Se on juhlallisen oloinen tapahtuma, kun pannaan kone käyntiin", Autio sanoo.
Vesivoima on säätövoimaa
Vesivoimalla tuotettiin vuonna 2004 3,6 prosenttia Suomen kokonaisenergiasta. Vesivoiman rooli onkin olla säätövoimana, jota lisätään ja vähennetään valtakunnan energiankulutuksen mukaan.
PVO-Vesivoima on ollut sitä mieltä, että jo rakennetut vesistöt olisi järkevää rakentaa loppuun. Myös Kollajan altaan rakentaminen Iijoen säännöstelyyn on otettu taas keskusteluun. Lähes kolmasosa Iijoessa vuosittain virtaavasta vedestä joudutaan juoksuttamaan voimalaitosten koneiden ohi.
Iijoen rakentamaton keskijuoksu on suojeltu koskiensuojelulailla.