Kierikki on muuttunut kulttuuriteosta yhdeksi Yli-Iin kunnan talousvaikeuksien ilmentymäksi. Yli-Iin kunnanvaltuusto teki vuonna 1997 merkittävän kulttuuripäätöksen, kun se päätti perustaa kuntaan arkeologisen näyttely- ja toimintakeskuksen eli Kierikkikeskuksen.
Vajaat kymmenen vuotta myöhemmin kunnan alijäämä oli tilinpäätöksessä 1,6 miljoonaa euroa, ja uudessa budjettiraamissa Kierikkikeskuksen nettomenot yritetään puristaa todella minimiin.
"Viime vuonna Kierikin nettomenot olivat 185 000 euroa. Maanantaina kunnanvaltuusto avasi uuteen käsittelyyn tämän vuoden talousarvion ja siinä Kierikin nettomenotavoitteeksi on asetettu 30 000 euroa. Kierikin pitäisi siis pärjätä 150 000 euroa pienemmillä menoilla kuin vuosi sitten. En tiedä, miten se on mahdollista", myöntää Yli-Iin kunnansihteeri Pekka Tolonen.
Kierikkikeskuksen johtaja Leena Lehtinenkään ei osaa kertoa tarkkoja säästökeinoja, sillä valtuuston päätös on sen verran tuore ja sen verran raju, että se vaatii pitempää pohtimisaikaa.
"Sehän on jo aikaisemmin päätetty, että hotelli- ja ravintolatoiminta liikelaitostetaan ja kunnalle jää vain näyttelytoimintavastuu. Mutta kyllähän tämä päätös tarkoittaa sitä, että Kierikin tulomuodostusta on lisättävä ja menoja karsittava", kiteyttää Lehtinen.
Loppuvuoden aukioloajat voivat vielä muuttua
Johtaja Lehtisen mukaan jo alkaneisiin EU-projekteihin säästötavoitteella ei ole vaikutusta, vaan ne viedään loppuun suunnitellussa tahdissa. Sen sijaan rahahanojen kiristäminen supistaa mitä todennäköisemmin loppuvuoden yleisiä aukioloaikoja.
Sen sijaan tulonmuodostukselle tärkeään yritysten palvelemiseen säästötavoite ei vaikuta.
"Tilauspohjalta olemme auki aina silloin, kun yritykset niin toivovat", Lehtinen vakuuttaa.
Kierikkikeskuksen lisäksi Yli-Ii ei törsää kulttuuriin, sillä muu kulttuuripuoli eli lähinnä kirjasto saa pärjätä 10 000 euron vuotuisella määrärahalla. Kierikki nostaa Yli-Iin koko maan kulttuurimenotilastoissa neljänneksi korkeimmalle sijalle.
Isot laitokset
näkyvät menoissa
Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaiseman kulttuuritilaston mukaan Pohjois-Suomen kunnat ovat muutenkin valtakunnan kärkipäässä, kun mitataan sitä, paljonko kuntalaiset joutuvat maksamaan muun
muassa kirjastoista, museoista, teattereista ja orkestereista.
Keskimäärin kulttuurialan tehtävien hoito maksoi vuonna 2004 asukasta kohden 121 euroa. Kulttuuritilaston laadinnassa mukana ollut Seppo Paananen sanoo, että Kierikin kaltaiset isot laitokset nostavat sekä pienet että suuremmat kunnat tilastojen kärkeen.
"Esimerkiksi Lahdessa kulttuurimenot ovat suuret Sibelius-talon, teatterin ja sinfoniaorkesterin ansiosta", Paananen sanoo.
Suomen kunnista vähiten rahaa kulttuurimenoihin käytti pieni Kiskon kunta - 28 euroa asukasta kohden. Pohjois-Suomen kunnista yksikään ei sijoitu kulttuurimenojen häntäpäähän.