Hiukkavaaran virkistysmetsän ja Puolustusvoimien sotaharjoitusmaaston sijoittumista limittäin ei pidetä Oulun kaupungilla ongelmana. Ei, vaikka asutus kasvaa ja Hiukkavaara on yksi Oulun merkittävistä kasvusuunnista.
Talvikankaalle on kaavoitettu lisää tontteja ja Hiukkavaaran läheisyyteen kaavaillaan Rannanperästä Vaalantien suuntaisesti jatkuvaa uutta asuinaluetta noin 20 000 asukkaalle.
Turvallista, kun
tottelee kylttejä
Hiukkavaaran kaavoituksesta vastaava Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi tähdentää, että Hiukkavaaran takametsissä liikkuminen on täysin turvallista, kun noudattaa maastoon sijoitettuja varoituskylttejä.
"Kaikki Pohjan prikaatin lakkauttamisen yhteydessä kaupungille siirtyneet maastot, jotka nyt ovat virkistyskäytössä, on aikanaan puhdistettu ja niissä voi liikkua. Puolustusvoimien hallinnassa oleva harjoitusalue, jonne ei saa mennä, on merkitty maastoon varoituskyltein", Kallioniemi tähdentää.
Kieltomerkkien määräysten rikkominen on kaupungin näkökulmasta kulkijan omalla vastuulla. "Jokaisen tulee huolehtia, että törmätessään vaarasta ilmoittavaan kieltokylttiin, noudattaa sitä", Kallioniemi näkee.
Puolustusvoimien toimintaa on yhä
Oulun kaupunki on sopinut turvaavansa kaavoituksella Puolustusvoimien toiminnan Hiukkavaarassa niin kauan kuin Puolustusvoimat kokee sen tarpeellisena.
Alueen harjoitusmaastoista luopuminen tai siirtyminen kasvavan asutuksen tieltä ei ole armeijan suunnitelmissa. Kaikki Oulun sotilastoiminta on keskitetty Hiukkavaaraan, jossa toimii myös Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta.
"Lyhyesti sanoen me harjoittelemme, ammumme ja varastoimme alueella. Maastoja käytetään kertaus- ja vapaaehtoisiin harjoituksiin", toteaa Pohjois-Suomen sotilasläänin esikuntapäällikkö eversti Jussi Mäki.
Mitään räjähteitä ei enää säilytetä alueella eikä siellä järjestetä muita räjähdeharjoituksia kuin ampumaharjoituksia. Ampumaratojen ulkopuolisissa harjoituksissa käytetään erikoispatruunoita, joilla on lyhyt kantama.
Nykyisissä harjoituksissa maastoon ei jää räjähtämättömiä ammuksia, mutta aiemmilta vuosikymmeniltä niitä voi olla. Oletettavasti niitä on esimerkiksi Valkiaisjärven luoteispuolella Haukkasuolla.
Näitä sotaharjoitusmaastoja, jossa liikkuminen on aina luvanvaraista, ei ole aikomus aidata tai käydä systemaattisesti läpi metallinpaljastimien kanssa mahdollisten räjähtämättömien ammusten poistamiseksi.
"Luotamme alueen kieltomerkintöjen noudattamiseen kuten tähänkin asti. Aitaaminen on epärealistinen ajatus, ja kallis. Suomessa ei ylipäänsä ole ollut tapana eristää Puolustusvoimien maastoalueita aidoin. Esimerkiksi Kemijärvellä ja Rovaniemellä sijaitseva Rovajärven sekä Kainuun Vuosangan harjoitusalueen maasto on yleisessä käytössä harjoitusten ulkopuolella", Mäki sanoo.