Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL on huolissaan englannin kielen valta-asemasta maamme kouluissa, sillä suurin osa peruskoululaisista valitsee englannin ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen. Parhaillaan ala-asteen kakkosluokkalaiset valitsevat, mitä kieltä alkavat lukea kolmannelta luokalta lähtien niin sanottuna pitkänä kielenä eli saman kielen opiskelu jatkuu aina yhdeksänteen luokkaan asti.
"Englannin kielen vahva valta-asema on erittäin ikävä, vaikka sen merkitys onkin tärkeä yhteiskunnassa. Muiden kielten osaajia tarvitaan edelleen, mutta niiden opiskelu on selvästi kärsinyt englannin kielen suosiosta", sanoo Suomen kieltenopettajienliiton puheenjohtaja Leena Hämäläinen.
Hämäläisen mukaan englannin kieltä pidetään Suomessa melkeinpä kolmantena kansallisena kielenä.
"Ihmisillä on se harhakuvitelma, että englannilla pärjää joka paikassa, mutta ei tarvitse mennä kuin hieman Suomen rajojen ulkopuolelle, kun jo huomaa, ettei se näin ole", toteaa Hämäläinen.
Englannin kielen suosion syy voi selittyä myös sillä, ettei kaikissa kunnissa ole todellista mahdollisuutta valita ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi muuta kieltä.
"Jotkut kunnat ovat määritelleen kieltenopetuksen miniryhmänkoon niin suureksi, ettei esimerkiksi ranskan tai saksan valinneista saada muodostettua ryhmää. Ja kynnys käydä lukemassa kieltä toisessa koulussa on suuri, sillä tällöin koulumatka ja -päivä voivat pidentyä", sanoo Hämäläinen.
Kielten ryhmäkokoja pienennetty
Oulussa kakkosluokkalaisten kielivalintoja on haluttu lisätä. Vuosi sitten vahvistetun kieliohjelman mukaan tokaluokkalaiset voivat valita ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen englannin, ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän.
"Pienensimme myös kieltenopetuksen ryhmäkokoa kuudestatoista kahteentoista eli toivomme, pienemmän ryhmäkoon lisäävän muiden kielten opiskelua", sanoo opetuspäällikkö Pertti Parpala.
Englannin kieli jyrää Oulussakin eikä esimerkiksi ruotsia tai venäjää ole pystynyt lukemaan pitkänä kielenä moneen vuoteen.
Koulut tekevät myös yhteistyötä kieliopetuksessa. Jos omaan kouluun ei muodostu 12 oppilaan ryhmää, voivat alueen koulut sopia, missä koulussa kyseisen kielen opetusta järjestetään.
Myllytullin ala-asteella on jo pitkään pystynyt lukemaan ranskaa pitkänä kielenä.
"Meille on tullut myös oppilaiksi sellaisia lapsia, joiden omassa koulussa ei pysty lukemaan ranskaa. On järkevämpää vaihtaa koulua, sillä kielten tunnithan ovat usein keskellä päivää", sanoo Myllytullin ala-asteen rehtori Olli Nenola.
Vapaaehtoisen kielen opetusta lisätty
Uudessa peruskoulun opetuksen tuntijaossa lisättiin vapaaehtoisen kielen opiskelun tuntimäärää. Neljän viikkotunnin sijasta uutta kieltä pitää opiskella kuusi tuntia. Oulussa vapaaehtoisen vieraan kielen opiskelu alkaa viidennellä luokalla, joissakin kunnissa uutta kieltä voi alkaa lukea jo neljännellä luokalla.
"Jotkut kunnat ovat ottaneet kieltenopiskelun lisäämisen negatiivisesti eivätkä lainkaan järjestä vapaaehtoisen kielen opiskelua", pahoittelee Hämäläinen.
"Meillekin vapaaehtoisen kielen opiskeluajan lisäys on aiheuttanut harmaita hiuksia, sillä tämä voi tarkoittaa sitä, että viidesluokkalaisten päivästä tulee pitkä", sanoo Parpala.
Hämäläinen pitää toisen kielen opiskelua investointina, sillä vahvasta kielitaidosta on hyötyä työmarkkinoilla.
"Olen huomannut, että jos lapsi on opiskellut ensimmäisenä vieraana kielenä rakenteellisesti muotorikasta kieltä kuten ranskaa, hänellä on paremmat edellytykset oppia perusteellisesti sekä englannin kieltä että myöhemmin muita kieliä", sanoo Myllytullin yläasteella englantia opettava Kaarina Kokko ja kannustaa lapsia ja vanhempia miettimään tosissaan ykköskielen valintaa.