"EU kieltää maanviljelijöitä ajamasta traktoria enempää kuin kolme tuntia päivässä."
"EU kieltää liian metelin pubeissa ja jalkapallo-otteluissa." "EU määrää, että kaikkien ambulanssien EU:ssa on oltava keltaisia."
Tämäntyyppinen, tuulesta temmattu EU-uutisointi on aivan tavallista brittilehdistössä. Eikä vain niin sanotussa keltaisessa lehdistössä. Myös laatulehti The Times on väittänyt EU:n määräävän sioille virikelelut pakollisiksi.
Aikaisemmin Suomen lehdistö tarkisti uutisten todenmukaisuuden, mutta nyt uutisankat pääsevät vapaasti uimaan Suomessakin. Kummallista kyllä, erityisesti Taloussanomat ja Uusisuomi.fi poimivat Daily Telegrafista ja Bild-Zeitungista " EU-uutisia", joiden käyttäminen ilman lähdekritiikkiä on valitettavaa, mutta sopii ajan henkeen.
Vajaa kuukausi sitten Suomen mediassa levisi laajalti brittilehti Daily Telegrafin juttu siitä, kuinka EU kieltää ilmapallojen puhaltamisen alle 8-vuotiailta. Brittiuutisoinnissa ennakoitiin jopa joululelujen hintojen nousua uusien määräysten vuoksi.
Uutisoinnin pohjana sanotaan olevan EU:n uusi leluturvallisuusdirektiivi tai "ilmapallodirektiivi".
Totta asiassa on, että edellinen Euroopan parlamentti hyväksyi joulukuussa 2008 selkein luvuin uuden leluturvallisuusdirektiivin. Direktiivin uudistaminen oli välttämätöntä, sillä varsinkin Kiinasta tuli Eurooppaan uusia materiaaleja ja tekniikkaa sisältäviä, vaarallisia lasten leluja. Ilmapallon puhalluskieltoa lapsilta siinä ei kuitenkaan ole -- itse asiassa direktiivissä ei edes mainita ilmapalloja.
YLE otsikoi uutisen: EU kieltää ilmapallojen puhaltamisen myrkkyjen takia." STT teki uutisen, jonka Helsingin Sanomat otsikoi: "Alle 8-vuotiaat eivät saa puhaltaa ilmapalloja yksin."
STT:n uutinen levisi maakuntalehtiin, myös Kalevaan. Sain kansalaisilta sähköpostissa runsaasti palautetta ja vihaisen kysymyksen: "Eikö teillä ole siellä mitään parempaa tekemistä?"
Komission ja parlamentin tiedotusihmiset yrittävät parhaansa korjatakseen virheitä ja valheita, mutta vastineisiin suhtaudutaan nihkeästi. Esimerkiksi ilmapallouutisankkaan Ilta-Sanomat teki vielä jatkojutun, vaikka asiapohjaa ei enää ollut.
Leludirektiivi tuli voimaan viime heinäkuussa. Kansallinen lainsäädäntö piti mukauttaa direktiiviin viimeistään 20.1. tänä vuonna. Suomi oli vähän jälkijunassa ja direktiivin mukainen uusi laki hyväksyttiin eduskunnassa vasta 5. lokakuuta. Yksimielisesti. Asiasta ei käytetty edes yhtään puheenvuoroa.
Komission viime vuoden huhtikuussa antamissa uudistetun direktiivin soveltamisohjeissa todetaan, että lateksi-ilmapallopakkauksissa pitää olla tarra, jossa sanotaan, että alle 8-vuotiaiden tulee leikkiä ilmapalloilla vain aikuisen valvonnassa. Lelujätti Toysrusin pallopakkauksissa sellainen on jo ollut: "Alle 8-vuotiaat lapset voivat tukehtua täyttämättömiin tai rikkinäisiin palloihin. Käytetään aikuisen valvonnassa."
Suomen medialla on ollut tapana pistää kesäisin, yleensä parhaaseen loma-aikaan, liikkeelle joku EU:ta koskettava uutisankka. Viime kesänä näin ei tapahtunut. Lieneekö 50 vuoteen lämpimin kesä saanut tiedotusvälineet heräämään vasta lokakuussa.
Toissa kesänä lomakansaa peloteltiin, että EU kieltää kalojen perkuun rannoilla. Tämä uutisankka oli johdateltu kuitenkin kotoperäisistä Eviran ohjeista kalakukon valmistukseen ja käsittelyyn.
Niiden mukaan kotitarvekalastajat eivät saa myydä perattua kalaa -- esimerkiksi ahvenia -- suoraan kukkoleipomoihin, vaan kalat on perattava laitoksessa. Maankuulusta kukkoleipomosta todettiin, ettei EU suinkaan ole kiellon takana, vaan asialla on Evira.
Muutama kesä sitten saunanpesää sytytellessäni hätkäytti radiouutinen, että EU kieltää puun pienpolton. Pohjois-Pohjanmaalla "uutista" vielä täsmennettiin, että EU kieltää juhannuskokot. Samoihin aikoihin uutisoitiin, kuinka makkaran käristäminen nuotiolla ja kalojen savustaminen päästävät ilmaan syöpää aiheuttavia pienhiukkasia, joihin EU on iskenyt silmänsä.
Syvälle ihmisten mieliin on syöpynyt myös käsitys, että maanviljelijöiden tukisulkeiset johtuvat EU-määräyksistä. Asiaa tutkittiin takavuosina, kun huomattiin tanskalaisten viljelijöiden tukiohjeiden olevan puolta ohuemmat kuin suomalaisten. Syyt siihen löytyivät kotimaisesta ohjetehtaasta. Takavuosina komissio palautti Suomen rakennerahasto-ohjelmat, joita Bryssel piti liian monimutkaisina ja byrokraattisina.
Käyrien kurkkujen kieltäminen elää vieläkin, vaikka direktiivi on kumottu. Asialla saa ja pitää nauraa, vaikka taustalla oli maanviljelijöiden toive helpommin pakattavista suorista kurkuista.
Todellinen Suomen ongelma on direktiivien ylitulkinta, mistä tapaus "Kalakukko" on kuvaava esimerkki.
Turhaa ahdistusta ja kärsimystä kolmannelle sektorille on viime vuosina aiheuttanut EU:n kilpailu- ja hankintalainsäädännön Suomessa aikaansaatu ylitulkinta. Onneksi työ- ja elinkeinoministeriö lokakuun alussa muutti tulkintaa yhdistysten hyväksi. Aikaisempi tulkinta katsoi erilaisten kierrätystä ja työttömien toimintaa organisoivien yhdistysten olevan elinkeinotoimijoita. Työllistämiseen tarkoitetut tuet pienenivät tulkinnan seurauksena lähes puolueen. Nyt ministeri on antanut päätösvallan paikallisille TE-keskuksille. Nyt TE-keskukset saavat ratkaista, onko yhdistys voittoa tuottamaton vai elinkeinotoimija.
Kirjoittaja on oululainen europarlamentaarikko (sd.).