Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) haluaa perehtyä tarkasti mahdollisen täydellisen tupakointikiellon vaikutuksiin koko ravintola-alalle. Aiheesta tehty selvitys on vakuuttanut ministerin siitä, että tupakointiekieltoa ravintoloissa on laajennettava nykyisestä.
Hyssälältä odotettiin päätöstä asiasta jo tässä kuussa. Perjantaina Oulussa vieraillut ministeri lupasi päätöksen tämän talven aikana, kunhan on vielä kerran selvittänyt ravintola-alan kanssa kaikki vaikutukset ja etsinyt kompromissiratkaisua. Ministeri tapaa lähiaikoina Palvelualojen ammattiliiton Pamin edustajia.
Kompromissit haussa
Euroopan maat ovat yksi toisensa jälkeen kieltäneet tupakoinnin ravintoloissa tai ovat kieltämässä sen. Hyssälä vieraili vasta Irlannissa, jossa baareista käydään ulkona tupakalla. Kaikki tuntui hänen nähdäkseen sujuvan hyvin. Kaupungeissa katujen puhdistajat siistivät tupakkapaikkojen natsat ja tuhkat, mutta maaseudulla tilanne saattaa Hyssälän mukaan olla toinen.
Pelko siitä, että ravintola-asiakkaat jäävät koteihinsa, jos tupakkakielto laajenee, ajaa etsimään kompromissiratkaisuja ja hiomaan lakia. Ruotsissa on päädytty ratkaisuun, jossa ravintoloiden yhteyteen rakennetaan tupakkakopit.
"Kysymys on vaikea, koska mukana on monta intressitahoa: ravintola on liiketoimintaa ja elinkeino monille. Mikään osapuoli ei saisi kärsiä suhteettomasti", Hyssälä sanoo.
Professori Kari Reijulan ravintolatupakoinnista tekemä selvitys osoittaa Hyssälän mielestä kiistattomasti, että nykyisen tupakkalain mukaiset ilmanvaihtojärjestelmät eivät poista kaikissa paikoissa riittävästi savua.
Euroopan unionissa suunnitellaan myös tupakka-askien varustamista kuvilla, joista näkyvät tupakan aiheuttaman syövän jäljet karmealla tavalla. Hyssälä sanoo, että Suomessakin kuvia voidaan painaa askeihin.
Osaaminen yksiin käsiin
Hyssälä on pian ministerikautensa puolessavälissä, ja hän on miettinyt, riittävätkö tämän hallituskauden kansalliset terveyshankkeet parantamaan terveyspalveluja, kun palvelujen tarve kasvaa ja maksajat vähenevät samaan aikaan.
Hän esittää uutta hallinnollista porrasta, joka määrää nykyisin itselliset terveyspalvelujen tuottajat, kunnat, tehostamaan toimintaansa. 1990-luvulla lakkautettu sosiaali- ja terveyshallitus oli tässä roolissa.
"Sen mukana katosi ohjaus ja valvonta kunnista. Kunnissa pitäisi tehdä perusterveydenhuollossa yhteistyötä yli kuntarajojen", Hyssälä sanoo.
Osaamista tulee hänen mukaansa eriyttää siten, että seutukunnilla olisi osaamista eri alueilla. Pieni kunta ei yksin pysty tuottamaan kalliita erikoispalveluja. Isoissa kokonaisuuksissa kullakin voi olla oma erikoisalueensa.
"En ole palauttamassa sosiaali- ja terveyshallitusta, vaan herättämässä keskustelua. Valtion laitosten päällekkäisyyksiä pitäisi poistaa ja ohjata voimavaroja kuntiin palvelutuotannon kehittämiseen ja tukemiseen", Hyssälä pohtii.