Kielenoppijana lapsi on kokonaisvaltainen. Aikuisen etuja ovat motivaatio ja kokemus.
Kun pääset käyttämään uutta kieltä, puhu rohkeasti. Se kannattaa.
Lapsi oppii uusia kieliä helposti, aikuinen ei millään. Puppua, asiantuntija vakuuttaa.
– Lapsi oppii kokonaisvaltaisesti, kun aivot ovat vielä kehitysvaiheessa. Aikuinen käyttää eri osia aivoista, mutta oppiminen on yhtä tehokasta. Eri polkuja päästään samalle metsäaukealle, kielipedagogiikan professori Riikka Alanen Jyväskylän yliopistosta kuvailee.
Alasen mukaan aikuisten etu on tavoitteellisuus. He tahtovat vaikkapa oppia venäjää asiakaspalvelua varten ja etsivät tilanteita, joissa kieltä voi käyttää aktiivisesti. Aikuisella on myös kehittyneemmät kognitiiviset taidot, jotka auttavat ymmärtämään kielen rakennetta ja sääntöjä paremmin.
Aikuisen oppimiseen vaikuttavat kokemukset koulusta ja ne myös ohjaavat toimintaa. Aiemmat opiskelukokemukset voivat auttaa, mutta myös estää, sillä aikuisopiskelija saattaa jäädä uskomustensa vangiksi.
Koulu on muokannut ihmisiä oppimaan asioita tietyllä tavalla. Kaikki ne eivät välttämättä ole oikeita.
– Jos pitää itseään huonona oppijana, se vaikuttaa, kielen oppimisen ja opettamisen professori Hannele Dufva Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Rohkeus, kannustava ilmapiiri ja harjoittelu ovat tärkeimmät työkalut uuden kielen oppimiseen ihan kaikille.
– Lapset ovat valmiimpia spontaaniin kielenoppimiseen. Opettelu ei ole niin tietoista, vaan tulee kaiken muun puuhan ohella. Myös ääntäminen on lapsille usein helpompaa, Dufva sanoo.
Aikusena opiskellaan enemmän koulussa tai kurssilla. Spontaani oppiminen toimii Dufvan mukaan myös aikuisilla, koska tärkeä osa kielenoppimista on ympäristö.
– Jos joka päivä ollaan vieraskielisessä ympäristössä ja on hyvät sosiaaliset verkostot, kielitaito karttuu.
Riikka Alasen mukaan toiminnallisen kielitaidon saavuttaminen on mahdollista jokaiselle. Silloin selviää päivittäisissä asioissa. Enemmän työtä vaatii koulutetun kielen hallinta, sellaisen, jolla pärjää työelämässä.
Hannele Dufva korostaa, että jos haluaa oppia uutta kieltä, sitä kannattaa harrastaa mahdollisimman paljon. Hyvään kielitaitoon ei riitä kerran viikossa kansalaisopiston kurssilla käyminen.
– Kieltä täytyy pitää yllä ja harjoitella, laajentaa koulusta arkipäivään.
Televisio, radio, lehdet, kirjat ja internet tuovat uudet kielet lähelle. Kun löytää tilaisuuden käyttää uutta kieltä, se kannattaa hyödyntää.
Internetin myötä mahdollisuudet oppia kieliä ovat laajentuneet huimasti. Hannele Dufvan mukaan verkon voimaa ei ole vielä täysin oivallettu. Se tarjoaa vuorovaikutusta, toiminnallisuutta sekä paikasta ja osittain ajastakin riippumattomia kielikursseja. Niillä voi opiskella opettajan johdolla, tehdä itsenäisiä tehtäviä ja saada heti palautetta oppimisestaan.
Juttu on julkaistu Kalevassa 11.1.2016.