Vieraita kieliä osaavien suomalaisten määrä on kasvanut EU-jäsenyyden aikana tasaisesti. Vuonna1995 heitä oli 72 prosenttia 18-64-vuotiaista, tuoreimman tilaston mukaan jo 85 prosenttia. Nuoret osaavat tietysti kieliä yleisemmin kuin vanhat ja naiset yleisemmin kuin miehet. Varhaisen keski-iän alittavista lähes jokainen arvioi tulevansa toimeen ainakin yhdellä vieraalla kielellä.
Ainakin omasta mielestään.Tilastokeskuksen numerot vuodelta 2006 kertovat, miten suomalaiset arvioivat itse omaa kielitaitoaan. Joukossa on niitä, jotka yliarvioivat osaamistaan ja niitä, jotka aliarvioivat, mutta tilanne on keskimäärin kohtuullinen.
Vai onko? Eniten ja parhaiten osataan englantia, jota ainakin jonkin verran koki taitavansa 82 prosenttia. Se ei todellakaan yllätä, kun ottaa huomioon television tarjonnan perinteisen aseman kielikartalla. Itse koettu osaaminen ei välttämättä aina tarkoita small talkin jaloa taitoa vaan ehkä pikemminkin kykyä seurata kohtuullisesti tuttuja tv-sarjoja ilman aputekstejä.
Taitavia englannin käyttäjiä oli kuitenkin joka viides vastanneista. Ruotsia ilmoitti osaavansa kaksi kolmesta ja saksaa joka kolmas. Englanti on konsanaan paremmin hallussa kuin toinen kotimainen kieli.
Silmiinpistävää on valikoiman rajoittuneisuus, joka tuli taas esille myös kevään ylioppilaskirjoituksissa. Seuraavaksi yleisimpiä kieliä ranskaa, venäjää ja espanjaa väitti osaavansa 6-11 prosenttia tilasto-otoksesta. Se on huolestuttavan vähän, tavoitellaan sitten pärjäämistä Venäjän kaupassa ja tuntemuksessa tai Brysselin diplomatiassa. Suomalaisuuden puolustaminenkin kun tapahtuu maailmalla vierailla kielillä.