Bluefields
Suomi tukee Nicaraguan itärannikolla käynnistettyä kaksikielisyyskoulutusta. Koulutuksen tarkoitus on antaa oppilaille opetusta heidän omalla äidinkielellään, joka on useimmiten joku intiaanikieli. Nicaraguan Karibian rannikolla asuu tuhansia alkuperäiskansojen edustajia, mutta tähän asti kouluopetus on annettu espanjaksi.
Nyt opetusta saa myös toisella kielellä, joka voi olla englanti, miskito, rama tai sumu. Näin vahvistetaan alkuperäiskansojen omaa kulttuuria ja identiteettiä.
Suomen tuki hankkeelle on 2,52 miljoonaa euroa. Tällä on järjestetty koulutusta sekä hankittu kouluille opetustarvikkeita. Suomen tuki päättyy vuonna 2004.
Opettajien koulutus ensin
Kaksikielisyyskoulutuksen järjestää Suomen tukea saanut Uraccan-yliopisto. Vuonna 1997 perustettu yliopisto on kouluttanut yli 60 ihmistä, aluksi opettajia antamaan lapsille opetusta heidän omilla kielillään. Hankkeeseen on tullut mukaan 27 koulua ja halukkaita on koko ajan lisää.
"Uraccan kouluttaa alueen ihmisiä alueen tarpeisiin. Tänne ei tarvita talous-, bisnes- tai lakiopetusta vaan perusopetusta, jotta ihmiset oppisivat hyödyntämään omaa aluettaan ja rikkauttaan, joka on meri", sanoo Guillermo McLean Uraccan-yliopistosta. Esimerkiksi maa- ja metsätalousinsinöörit hyödyttäisivät myös alkuperäiskansojen asemaa, McLean muistuttaa.
Vain koulutukseen satsaaminen on McLeanin mukaan kestävä tie ulos köyhyydestä.
Kaksikielisyys on tunnustettu Nicaraguan laissa jo vuonna 1984, mutta vasta nyt ollaan päästy kouluttamaan kaksikielisiä opettajia.
Alkuperäiskansojen kieliä miskitoa ja sumua puhuu arviolta 125 000 ihmistä. Raman puhujia on 1000-1500.
Koulutuksen tekninen neuvonantaja Arja Koskinen sanoo, että tavoitteena on myös lisätä lasten koulunkäyntihalukkuutta. Arvioiden mukaan maassa on jopa miljoona 7-13-vuotiasta lasta, jotka eivät käy koulua. "Karibian rannikolla lapset käyvät koulua keskimäärin 2,1 vuotta. 30 prosenttia ensimmäisen luokan aloittaneista pääsee kuudennelta luokalta."
Kouluoloja vaikeuttaa krooninen rahanpuute. Luokissa voi olla 45-60 oppilasta ja pahimmillaan vain muutama kirja. Opetus on ilmaista, mutta koulut joutuvat perimään maksuja kirjoista, vihkoista ja ruoasta.
Muutaman euron maksut ovat usein liikaa ja lapset jäävät pois koulusta.
Opettajaksi
17-vuotiaana
Uraccanissa opettajaksi opiskelu alkaa yleensä 12-vuotiaana. Valmiita ylioppilas- ja opettajantutkinnon suorittaneita opettajia opiskelijat ovat 17-18-vuotiaana.
Sandra Matrza Antonio Dias ja Harrieth Hodgson Quinn ovat 14-vuotiaita ensimmäisen vuoden opettajaopiskelijoita Uraccanissa.
Heidän äidinkielensä on englanti, tai tarkkaan ottaen kreoli, joka on peruja itärannikon ollessa Englannin hallinnassa 1800-luvulla. He opiskelevat espanjaa ja englantia.
"Valmistuttuani haluan palata opettajaksi kotikylääni Pearl Lagooniin", Dias sanoo. Hänen mielestään on tärkeää, että koululaiset saavat opetusta valtakielen lisäksi omalla kielellään. Se on Diasin mielestä paras tapa pitää oma kulttuuri elinvoimaisena.
Quinn opiskelee myös intiaanikieltä miskitoa. "Haluan opettaa kaikilla kielillä", hän kertoo.
Maanomistuslaki tunnustaa oikeudet
Viime vuoden lopulla Nicaraguan parlamentti hyväksyi lain maan Karibian-rannikon autonomisten alueiden maiden omistusoikeuksista. Näin hallitus tunnustaa alkuperäiskansojen oikeudet maihinsa, joilla he ovat asuneet jo ennen eurooppalaisten tuloa.
Laki velvoittaa palauttamaan maat alkuperäiskansoille, mutta monet pelkäävät lain toteuttamisen tyssäävän Nicaraguassa tapahtuneisiin mutkikkaisiin ja hämäriin maakauppoihin.
Etenkin kreikkalaisliikemies Peter Tsokos ehti muutama vuosi sitten kaupitella alkuperäiskansojen asuttamia saaria ja ranta-alueita, vaikka ei niitä edes omistanut.
Mafiayhteyksistä epäilty Tsokos haali epärehellisin keinoin haltuunsa laajoja maa-alueita ja myi niitä eteenpäin.
Viime keväänä Tsokosin puuhia tutkineen asianajaja María Luisa Acoston puoliso ammuttiin ja poliisitutkimuksissa paljastui, että murha tehtiin Tsokosin asianajajan Peter Martínezin aseella.
Maakysymys on vaikea, koska maaseudun maattomat talonpojat, camposinot, ovat työntymässä kohti itärannikkoa. He asettuvat alkuperäiskansojen maille, polttavat metsät ja hävittävät maan. Syy on hallituksen, joka ei lupauksistaan huolimatta ole antanut camposinoille riittävästi maata.
"Metsää hakataan ja tuhotaan valtavasti", sanoo Victor Campos ympäristöjärjestö Humboldtista. Camposin mielestä hallitus on täysin laiminlyönyt alkuperäiskansat ja käynnissä on uuskolonisaatio, jolla espanjankieliset camposinot hivuttautuvat koko itärannikolle.