Monen pohjoissuomalaisen työnhaku Norjan tai Ruotsin pohjoisille työpaikoille lopahtaa yllättäen kielitaidon vähäisyydestä johtuvaan uskalluksen puutteeseen.
Äsken julkistetun (Kaleva 20.8.) raportin mukaan pelko kielen heikosta hallinnasta on suurin hidaste lähteä töihin naapurimaihin. Oulun kaupunki on tehnyt muuttohalukkuudesta selvityksen työnhakuun kannustavan Draivia rekryyn -hankkeen yhteydessä.
Selvitys koostuu Oulun alueen työttömille työnhakijoille sekä Oulun yliopiston, ammattikorkeakoulun ja Oulun seudun ammattiopiston opiskelijoille tehdystä kyselystä.
Selvityksen mukaan 21 prosenttia työttömistä olisi halukas tekemään töitä Pohjois-Norjassa tai -Ruotsissa. Opiskelijoilla lähtöhalukkuus oli huomattavasti suurempi. Koulutuspaikasta riippuen 36–45 prosenttia opiskelijoista olisi valmis muuttamaan työn perässä ulkomaille.
Vähäinen innostus ja kielipelko on harmillista, sillä naapurimaissa on töitä koulutetuille osaajille, joita on muun muassa Oulun alueella. Lyhytaikainenkin työllistyminen toisi helpotusta seudun ahdinkoon.
Lähtemistä ei pidä arkailla. Kannattaa muistaa, että ammattitaitoinen työntekijä pärjää ulkomailla samoilla vahvuuksilla kuin kotimaassa. Työ on kaikkialla melko lailla samanlaista, vaikka kulttuuriympäristö olisi erilainen. Rohkea rokan syö.
Lyhytkin jakso ulkomailla avartaa näkemyksiä ja kartuttaa elämänkokemusta, josta on aina hyötyä työelämässä.
Vierasta kieltä oppii, kun sitä kuulee ympärillään päivittäin. Kielen hallinnassa pääasia ei ole kieliopin hienouksissa, vaan arkisessa kanssakäymisessä. Eikä kukaan kiellä kaivamasta esille vanhoja koulun ruotsinkirjoja.