Hallituspuolueet joutuivat ilmiriitaan, kun ruotsin kieli vei voiton Keski-Pohjanmaan aluehallinnollisessa ratkaisussa. Poliittisesti sillä voi olla kauaskantoiset seuraukset.
Ruotsin kielen aseman korostuminen Keski-Pohjanmaan aluehallintoratkaisussa voi koitua ruotsalaisen kansanpuolueen RKP:n kohtaloksi. Aluehallintoratkaisusta syntynyt kärhämä hallituksen sisällä kuumentaa keskustan ja RKP:n välejä ja nostaa väistämättä keskusteluun ruotsin kielen aseman.
Keskustaministerit joutuivat taipumaan oikeuskanslerin perustuslain tulkintaan, jonka mukaan ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen aluehallinnossa sujuu paremmin Etelä-Pohjanmaan kuin Pohjois-Pohjanmaan aluehallinnossa. Ministeritkään eivät voi toimia toisin kuin mitä perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri ohjeistavat.
Pääministeri Mari Kiviniemi ehti jo todeta, että vastaavat hallinnonuudistukset ovat jatkossa mahdottomia alueilla, joilla asuu ruotsinkielisiä. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen käytti vielä kovempaa kieltä. Hän puhui kielellisestä privilegiosta ja dominoivasta kielikysymyksestä, joka nousee perusoikeuksien yläpuolelle.
Tämän kuumemmin ei kielikeskustelu voisi päästä vauhtiin näin vaalien alla. Ovi on nyt auki keskustelulle, miksi kouluissa koko maassa pitää opiskella ruotsia, jos se ei kuitenkaan riitä ruotsinkielisten palvelemiseen.
Päätöksen perusteluissa on korostettu, että ruotsia on osattava yhtä hyvin kuin omaa äidinkieltä. Näin ollen Keski-Pohjanmaan ruotsinkieliset saavat tämän tulkinnan mukaan Vaasassa parempaa palvelua kuin Oulussa.
Oululaisvirkamiesten kieltenopiskelu ei siten riittänyt.
Asian juridinen puoli on nyt selvä, mutta politiikassa asialla voi olla kauaskantoiset seuraukset. Vääntö Keski-Pohjanmaan aluehallintoratkaisusta on tulehduttanut keskustan ja RKP:n välit. Kokoomus on tyytynyt seuraamaan sivusta, vaikka vielä kesän puoluekokouksessa innokkaimmat ehtivät vaatia pakkoruotsista luopumista.
Suuret puolueet voivat myös syyttää syntyneestä tilanteesta itseään, kun ovat kerta kerran jälkeen ottaneet RKP:n hallitukseen. RKP on ollut mainio apupuolue, joka on taipunut joka mutkalle, paitsi kielikysymyksessä.
RKP:n itseoikeutettu asema hallituskumppanina ei enää tämän jälkeen ole selviö.
Pienen maan pienenä kielialueena kansalaisten on hyvä osata useita kieliä. Käytännössä englanti on kansainvälisissä yhteyksissä yleiskieli, jota voisi ajatella toiseksi kotimaiseksi kieleksi, joka kaikkien pitäisi hallita.
Sen lisäksi kielivalikossa on hyvä olla EU:n eurooppalaisia kieliä kuten saksa, ranska, espanja ja vaikkapa puola. Myös kiinan kielelle on tulevaisuudessa kasvava kysyntä.
Mielipidemittausten mukaan enemmistö suomalaisista luopuisi pakkoruotsin opetuksesta. Kansalaiset ovat valmiita antamaan kunnille mahdollisuuden valita koulujen opetusohjelmiin ruotsin sijasta esimerkiksi venäjä. Pakon sijaan ruotsi voisi olla opetuksessa vapaaehtoinen kieli. Rannikkoalueen kunnissa ruotsi voi olla yhtä hyödyllinen kuin venäjä Kaakkois-Suomessa.