Yleisradio on väläyttänyt mahdollisuutta, että se luopuu käyttämästä Suomen tietotoimiston uutispalveluja ja tukeutuu omaan uutistuotantoonsa. Ylen sopimus STT:n kanssa päättyy 2003. Jos Yle lopettaa ostot STT:ltä tai supistaa niitä merkittävästi, tietotoimiston budjettiin syntyy lovi. STT saa nimittäin 13 prosenttia tuloistaan Yleltä.
Jokainen mediayhtiö joutuu arvioimaan kriittisesti toimintojaan ja miettimään, miten se voi käyttää euronsa tehokkaimmin. Ylessä tarve uudelleenarviointiin on suuri toisaalta digitaalisen television kalleuden takia ja toisaalta siksi, että yhtiö järjestelee uutistoimintojaan ja muutakin ohjelmatuotantoaan uuteen uskoon.
Yle pärjäisi isona yhtiönä ilman STT:n palveluja, eikä myöskään STT:n asema romahda, vaikka Yle lopettaisikin asiakassuhteensa siihen. STT joutuisi kuitenkin sopeuttamaan toimintojaan ja nostamaan asiakashintojaan, jotta se saisi täytettyä loven.
Ylen asiakassuhde STT:hen on periaatteessa vain ja ainoastaan näiden kahden yhtiön välinen asia. Käytännössä tilanne on toinen, sillä STT voisi joutua supistamaan Ylen lähdettyä ruotsinkielistä palveluaan, joka on tappiollista jo nyt. STT:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen totesi keskiviikkona Kansan Uutisissa, että Ylen lähtö olisi "erittäin huono kulttuuri- ja kielipoliittinen signaali valtiolta".
Niin se olisikin. Kaksikielisyys on tärkeä arvo Suomessa, Yleisradiossa ja myös STT:ssä.Kysymys kuuluu, pitääkö Ylen ottaa vastuuta myös STT:n ruotsinkielisistä palveluista vai riittääkö sille oma ruotsinkielinen ohjelmatoiminta, joka nielaisee sen budjetista lähes viidenneksen. Sen pitäisi riittää, mutta se tuskin riittää, kun kyse on Ylestä. STT on saamassa kielipolitiikasta vahvan liittolaisen.