Ilmakitaransoiton MM-kilpailut sopivat parhaiten maailmassa Ouluun. Soittimetta soittamiselle on täällä henkistä pohjaa. Sillä tarkasti ottaen ilmakitaran ideologinen ankkuri on juntattu syvälle 1970-lukuun, kekkoslaisuuteen liennytyksineen ja etykeineen. Ja Oulu tykkäsi Urho Kekkosesta.
Ilmakitaransoiton tarkoitus on edistää maailmanrauhaa. Sodat loppuvat, kun aletaan suuressa mitassa rämpyttää lämmintä ilmaa. Sama menetelmä mielessään liikkui myös Kekkonen.
Hänen suurin hetkensä, vuoden 1975 Etyk, oli virkamiehistetty versio hippien kehittelemästä rauhasta ja rakkaudesta. Kekkosen idea oli, että jos kaikki allekirjoittavat Ety-asiakirjan, ei valtioilla ole järkevää syytä sotia. Kaikki rupeavat liennyttämään eli vähentämään ristiriitoja.
Kekkonen oli mahtava kalamies. Hän hoiti tärkeät idänsuhteet Neuvostoliiton lohiapajien vieruksilla. Ilmakitaransoiton MM-kilpailujen logo kaksine silakoineen voidaan nähdä pienenä nyökkäyksenä tämän linjan suuntaan.
Kekkonen ohjaili tasavaltaansa 1956-81 tiukasti taustalta. Tausta sijaitsi saunassa, jossa tärkeät henkilöt vaihtoivat mielipiteensä Kekkosen vastaaviin. Ilmakitaratapahtumassa toimii sama löylyjärjestelmä.
Osallistujat viedään pari vuorokautta ennen kisaa Varjakan rantasaunalle maailmaa parantamaan. Siellä kansainvälisestä joukkiosta kaivautuu lopullisesti esille rauhanomaisen rinnakkaiselon Oulun henki.
Oulu jos mikä on kuulu hengestään. 70-luvulla se haisi jalkahielle, jota Oulu-yhtiön piiput levittivät pitkin laakeutta. Kauko Röyhkä on lisännyt tuolloisen kaupungin olleen brezhneviläinen paikka. Betonisen tylsässä pikkuneukkulassa ainoata liikettä tarjosi keskimatkan ohjuksia vastustanut marssi.
Ilmakitaransoitossa tärkeintä on liike. Mutta ei paikallistason banderollin kantamisena vaan isompana kuviona. Järjestäjät kutsuvat tänä iltana koko universumin pienelle play- backille.
On mitä sopivin aika ottaa ilmakitara käteen Ruandassa, Sierra Leonessa, Bagdadissa, Jerusalemissa - kaikissa noissa paikoissa, jonne Kekkonen ei kiertueillaan ennättänyt.