Halifax Aurinko helottaa vasta aamupäivän säteitään, mutta baarien terasseilla on jo kuhinaa. Jääkiekkofanille on tärkeää, että tankkaus ennen ottelua osuu kohdalleen. Suomi-Latvia -ottelun alkuun on runsas tunti.
Ja kas, tuollahan on neljäntuulenhattu. Mennäänpäs lähemmäksi kyselemään, mistä kaukaa hattu on Halifaxiin matkannut.
"Hattu on Kilpisjärveltä, mutta minä olen Kalajoelta", Lasse Hurmeeksi esittäytyvä suomalaisfani kertoo.
"Ja nämä minun ystäväni ovat Ylivieskasta", Hurme kertoo ja esittelee Jari Peltoharjun ja Antti Rantalan.
Jääkiekko yhdistää myös kansainvälisesti. Kolmikon seurassa oleva nainen osoittautuu kanadalaiseksi, josta on tullut suomalaisten hyvä ystävä.
"Olen todella suuri Suomen fani. Ja nyt kun otatte siinä minusta kuvia, taidan olla Suomessa aika kuuluisa kun tulen sinne käymään", Tammy Marchand kujertaa.
Jari Peltoharju kertoo, mikä saa vaihtamaan Ylivieskan tutut maisemat lähes kahdeksi viikoksi yli Atlantin kauas Halifaxin rannikkokaupungin kiihkeään MM-kisasykkeeseen.
"Jääkiekko on hyvä syy matkailla. Näin oudossa paikassa ei ehkä olisi niin turvallista kulkea, ellei ympärillä olisi niin paljon suomalaisia, jotka ovat kaikkien kanssa kavereita", Peltoharju kertoo.
"Aina kun joku tulee vastaan, juttelemme ja vaihdamme kuulumiset."
Suomi-turistit
samasta puusta
Porukka on vuokrannut Halifaxista asuntoauton, joka on niellyt tiuhaan kilometrejä Nova Scotian alueella.
"Nyt on jo tuttua seutua. Edes navigaattoria ei ole tarvinnut."
Kolmikko kehuu vuolaasti kanadalaisia, joilta löytyy aina hyvän päivän toivotukset ja muitakin kauniita käytöstapoja.
"Ihan mielettömän positiivinen kuva jäänyt tästä maasta. Huomenna lähdemme takaisin Suomeen, ja kyllä täältä jää käteen todella paljon hyviä muistoja", Rantala suitsuttaa.
Suomalaisia kisaturisteja ja Halifaxissa arvioiden mukaan 500-1000, joista 98 prosenttia edustaa samaa prototyyppiä. Hän on 25-55 vuotias mies, joka on pukeutunut Suomi-paitaan, tekee yhden kunnon ulkomaanmatkan vuodessa ja sijoittaa hauskuuteen pari tuhatta euroa.
Sitten mies jaksaa taas elää 350 vuorokautta arkea ja säästää voimia seuraavan vuoden kisamatkaan.
Oulusta äänekäs veteraaniporukka
Siirtyminen Metro Centren käytäville tuo heti vastaan ensimmäisen kärppäpaitaisen kisaturistin.
Oulustako?
"Oulusta hyvinkin. Oulusta me ollaan kaikki", Juhamatti Lehtinen valistaa.
Seurueeseen kuuluu kymmenkunta miestä, joista joillakin on kunnioitusta herättävä paita päällään.
"Olemme olleet veteraaniturnauksessa, ja pataan tuli aika lailla, mutta ei sitä lehtijuttuun kannata laittaa", NY Rankersin harrastekiekkojoukkueeseen kuuluva Harri Raappana kertoo.
Nestehukkaa
pitää hoitaa
"Siellä oli entisiä NHL-pelaajia, mitä me emme taas ole", joku seurueesta höröttää.
Iloisen punan kasvoihinsa saanut seurue on ensimmäistä kertaa ulkomaan kamaralla, mutta pahempia ongelmia ei ole tullut vastaan.
"Budjetissa on pysytty. No, nestehukkahan on ollut välillä kova. Niin kova, että yksi meistä kävi sairaalassa nesteytyksessäkin."
Ylivieskalaisten tavoin myös oululaiset ovat saaneet nauttia kanadalaisten ylitsevuotavaisesta vieraanvaraisuudesta.
"Aivan uskomattoman ystävällistä porukkaa. Vaikka on viiden aikaan könynnyt takaisin hotellille, siellä vastaanotossa ei ole olleet suut mutrulla, vaan ystävällisesti on hyvät huomenet toivotettu", Mikko Salokannel iloitsee.
Raskaalla reissulla on raskaat huvit, mutta rauha se koittaa tämänkin seurakunnan arjessa.
"Kun panemme sunnuntaina hotellihuoneen oven kiinni, siitä 35 tunnin päästä olemme kotona. Loppupelit katsotaan sitten kotisohvalta", Salokannel vakuuttaa.
Leijonien turnausilme ei oululaisia vakuuta.
"Suomen pelin on parannuttava. Olli Jokinen on ollut todella huono", iloiset velikullat nyökyttelevät sulassa yhteisymmärryksessä.