Helsinki Oli aika, jolloin Suomen jääkiekolla ei ollut aikuisten arvokisamitaleja. Sitten Suomi sai hopeaa olympialaisista ja MM-kisoista. Sen jälkeen kotiin on kannettu pronssia ja hopeaa tasaisin väliajoin.
Kerran Suomen A-maajoukkueen kaulaan ripustettiin kultaiset mitalit. Sen seurauksena Suomi sekosi.
1995 vuoden maailmanmestaruus purki suomalaisilta vuosikausien patoutumia, mutta onko kahdeksan vuoden takainen MM-kulta Suomen kaikkien aikojen paras jääkiekon arvokisasaavutus?
MM-kulta sekä on että ei ole Suomen kaikkien aikojen kiekkosaavutus. Kaleva haastatteli yli kymmentä jääkiekon ja urheilun asiantuntijaa: Naganon olympiapronssia vuodelta 1998 pidetään yhtä lailla kovana tai jopa kovempana saavutuksena kuin Tukholman MM-kultaa.
Suomalaisten tunteet antavat äänensä MM-kullalle, mutta järki piirtää lappuunsa olympiapronssin. "Mutta" ja "kuitenkin" olivat yleisimmät sanat niillä, jotka nostivat MM-kullan Suomen parhaimmaksi saavutukseksi.
"Kuitenkin MM-kulta on aina MM-kulta", monet toteavat.
Parhaat
paikalla
Miten pronssimitali voi haastaa kultamitalin? Helposti, sillä Naganon olympialaisissa olivat kaikki maailman parhaat kiekkoilijat paikalla. Ruotsin MM-kisojen aikaan sen sijaan NHL-kausi oli hehkeimmillään, koska edellissyksyn lakko pitkitti kautta.
"Sinä vuonna maailman paras joukkue oli New Jersey Devils", urheiluintoinen uutisankkuri ja maajoukkuepelaaja Juha Lindin isä, Arvi Lind naurahtaa.
Lindin näkemyksen mukaan Naganon olympiapronssi on kovempi saavutus kuin MM-kulta.
"Nagano nousee kaiken yli, koska turnauksen taso oli aivan huikea. Kanada jäi neljänneksi, vaikka joukkueessa oli Wayne Gretzkysta lähtien kaikki tähdet mukana. Toisaalta MM-kulta on suorituksena suurinta suomalaista kiekkohistoriaa", Lind vertaa.
Maajoukkueen nykyinen päävalmentaja Hannu Aravirta oli ensimmäistä kertaa ykkösmiehenä juuri Naganossa. Silti Aravirta nostaa MM-kullan olympiapronssin ohi.
"Kulta on kulta - silloin se viimein tehtiin. Naganossa kukaan ei uskonut meidän mahdollisuuksiimme, ja se on saavutuksellisesti yhtä kova kuin MM-kulta", monivuotinen päävalmentaja pyörittelee.
Kärppien toimitusjohtaja Juha Junnon mukaan MM-kisojen kultamitali nousee huumansa ja tunteensa ansiosta ykkössaavutukseksi.
"Se huuma valtasi lähes koko Suomen", Junno mainitsee.
SM-liigan toimitusjohtaja Urpo Helokovaara on samoilla linjoilla Junnon kanssa.
"Arvostan itse MM-kultaa silti kaikista eniten. Ainahan on vastaväittämiä, että kuka oli paikalla ja kuka ei. Pääsin niin läheltä seuraamaan sitä huumaa, että se tuntui uskomattomalta", Helkovaara hehkuttaa.
Calgaryn
puhkaisu
Naganon pronssin ja Tukholman MM-kullan lisäksi urheilupersoonat arvostavat korkealle Calgaryn olympiahopean vuodelta 1988 ja myös Kanada cupin kolmannen tilan vuonna 1991.
Calgaryssa Suomi sai ensimmäisen arvokisamitalinsa - hopea ei todellakaan ollut hävitty hopea.
"Se mitali oli Suomelle iso puhkaisu henkisesti. Hopea avasi mahdollisuudet 90-luvun menestykselle", päävalmentaja Aravirta näkee.
Maajoukkueen mukana mitaleja kahminut maalivahti Jarmo Myllys pitää samoin Calgaryn onnistumista merkittävänä.
"Olimme olleet monta kertaa todella lähellä mitalia, mutta epäonnistuneet esimerkiksi ratkaisevassa kolmannessa erässä. Calgaryn mitali oli oven aukaisu 90-luvulle. Pelaajat alkoivat uskoa, että Suomi voi todellakin menestyä. Sen jälkeen olemme edenneet kiekossa isoilla harppauksilla ja nykyisin olemme kehityksen kärkipäässä", Myllys uskoo.
Unohdettu
Kanada cup
Kanada cupin kolmas tila sen sijaan on monen mielestä Suomen jääkiekkohistorian suuri unohdustarina. Suomen olympiahopealle kolme vuotta aikaisemmin luotsannut Pentti Matikainen oli puikoissa myös 1991 vuoden Kanada cupissa.
Matikaisen mielestä yli kymmenen vuoden takaisen saavutuksen pitäisi olla Suomen kiekkohistorian suurin ylpeyden aihe.
"Silloin pelattiin NHL-kaukaloissa parhailla mahdollisilla miehistöillä. Ketkä olivat silloin huipulla - Gretzky, Coffey, Lemieux ja niin edelleen. Se saavutus on jäänyt täysin unholaan, eikä suuri kiekkoyleisö ymmärrä sen arvoa", Matikainen toteaa.
Bluesin nykyinen toiminnanjohtaja Christian Ruuttu oli Suomen joukkueen paras pistemies (1+5=6) vuoden 1991 Kanada cupissa. Ruutun mielestä Kanada cupin kolmas sija on heti Naganon olympiapronssin jälkeen kovin saavutus.
"Meillä on sellainen kulttuuri, että MM-kisat ovat numero yksi, mutta MM-areenalle ei ole koskaan saatu kaikkia parhaita pelaajia paikalle. 1991 Kanada cupissa isäntämaat Kanada ja USA saivat pelata koko ajan samalla paikalla, kun muut kiersivät ympäri mannerta. Nykyinen maailmancuphan pelataan erilaisella systeemillä", Ruuttu sanoo.
Mielipiteitä on monenlaisia, mutta Suomen kiekkohistoriasta nousee pienelläkin otoksella esiin neljä suurinta saavutusta. Vuoden 1988 Calgaryn hopeapuhkaisun ja 1995 MM-kullan jälkeen esimerkiksi MM-hopean ja -pronssin maku on suomalaisten suussa muuttunut jopa tavalliseksi ja karvaaksi.
Mitalit ovat kuitenkin aina mitaleja. Ehkä on parempi vielä antaa puheenvuoro paljon nähneelle Arvi Lindille.
"Eri mitalien arvottaminen on tietyllä tavalla vaarallista. Mitaleista kamppailevat kuitenkin aina parhaat jalkeille saadut joukkueet. Samalla tavalla voitaisiin kysyä vaikkapa Arto Härkösen tai Juha Tiaisen kultamitalien merkitystä boikottikisoissa", Lind huomauttaa.