Pääkirjoitus

Kiek­ko­lii­ga elää suu­ruu­den har­has­sa

Jääkiekkoliigan pudotuspelit alkavat tänään.

Jääkiekkoliigan pudotuspelit alkavat tänään. Puolivälierien kahdeksasta joukkueesta yksi on muutaman viikon kuluttua Suomen mestari 2014. Kaikki ei ole kuitenkaan kuten ennen. Kotimaisen kiekkokevään huipennus ei kätke suomalaisen ammattimaisen sarjapelaamisen valtavia ongelmia.

Osa 14 joukkueesta elää kädestä suuhun, kun katsojamäärät ovat laskeneet. Tänä talvena kannattajat ovat protestoineet joukkueiden tapaa paikata talouttaan myymällä jo sarjan puolivälissä parhaita pelaajiaan pois. Kausilipun ostanut on saanut aivan eri tuotteen, mistä on maksanut.

Liiga ja kiekkoilu ovat menettäneet asemiaan yleisön silmissä. Taloustutkimus selvitti helmikuussa, mitä urheilulajeja suomalaiset arvostavat. Jääkiekko oli vasta kolmanneksi arvostetuin laji jalkapallon ja yleisurheilun jälkeen. Aiemmissa tutkimuksissa kiekko on ollut selvä ykkönen.

Jääkiekkopäättäjille tuloksen pitäisi olla herätys. Vaan mitä tapahtuu? Liigan johtoporras yrittää vastata haasteisiin kummallisella strategialla: sulkemalla sarjan ja poistamalla karsintaottelut sekä toisaalta valmistelemalla sarjan laajentamista kutsumenettelyllä jopa 16 joukkueeseen. Liiga elää petollisessa suuruusharhassa.

Tasapainoinen talous on tärkeä menestystekijä, mutta sitä ei voi asettaa näin pitkälle urheilullisuuden edelle. Liigan vetovoima perustuu ennen kaikkea urheiluun, joka nyt on jäämässä toisarvoiseksi.

Muutaman vuoden kuluttua Liiga voi olla toisennäköinen. Sarjassa saattaa pelata 16 maakunnallista seuraa suhteellisen pienillä pelaajabudjeteilla ja mainos- ja pääsylipputuloilla. Suurseurat kuten Kärpät, HIFK ja Tappara ovat voineet siirtyä Jokereiden vanavedessä eurooppalaissarjoihin.