Tarjolla tänään: pientä ja kovaa palloa, isoa ja pehmeää palloa, käteen tai jalkaan sopivaa palloa ja mailaan kopisevaa palloa. Rei'itettyä palloa ja soikiotakin löytyy.
Vaikka kotimaisten palloilusarjojen kirjo on värikäs, on musta ja kova kumilätkä jääkiekko Suomessa palloa pulleampi. Jääkiekon SM-liiga on sekä yleisömääriltään että budjeteiltaan ylivoimaisesti Suomen suurin palloilusarja.
Jos lasketaan yhteen esimerkiksi miesten jalkapalloliigan, pesäpallon supersarjan, koripallon SM-sarjan, lentopallon SM-liigan ja salibandyliigan yleisökeskiarvot, niin päästään jääkiekon SM-liigan lukemiin. Budjettipuolella pinoon pitäisi latoa sarjoja vielä tuhdimmin.
Jääkiekon SM-liigan perintöprinssit ovat jalkapalloliiga ja pesäpallon miesten supersarja. Muut suomalaiset palloilusarjat eivät pääse yli tuhannen hengen yleisökeskiarvoihin. Vertailun vuoksi: Ruotsissa vastaavalle rajalle selviää melkein kymmenen eri sarjaa.
Mikäli jääkiekon SM-liigan toimitusjohtaja Urpo Helkovaaraa on uskominen, pysyy sarja jatkossakin kotimaan ylhäisenä yksinäisenä.
"Koen niin, että haastajat eivät tule urheilun puolelta. Meidän haasteemme liittyy enemmän ihmisten vapaa-ajan käyttäytymiseen, urheilun ulkopuoliseen tarjontaan", Helkovaara näkee.
Helkovaaran on helppo puhua itsevarmasti. Jo kolme vuosikymmentä sitten SM-liigan edeltäjä SM-sarja keräsi yli 4 000 katsojan keskiarvoja.
Jalkapalloliigan toimitusjohtaja Jan Waldenilla ja superpesiksen kollega Juha Tikkasella on erilaiset visiot kuin Helkovaaralla.
"Tällä hetkellä kiekkoliigassa on kolminkertainen budjetti ja kaksinkertainen yleisökeskiarvo meihin verrattuna. Jalkapalloliigan katsojakeskiarvon nostaminen tuolle tasolle on aivan realistinen tavoite lähitulevaisuudessa. Jos suurten paikkakuntien - Helsingin, Tampereen ja Turun - yleisömäärät nousevat, niin 4 000 - 5 000 katsojan keskiarvot ovat mahdollisia", Walden toteaa.
Pesäpallon supersarjan yleisömäärät romahtivat viime vuosituhannen lopussa. Tikkasen uskon perustus on lujempaa sorttia.
"Jos pesäpallo löytää uudestaan asemansa, ovat yli 3 000 hengen katsojamäärät mahdollisia. Meillä katto tulee kuitenkin nopeammin vastaan kuin jalkapallolla. Kansainväliset taustat omaavalla jalkapallolla on mahdollisuutensa", Tikkanen myöntää.
Olosuhteet
jääkiekon puolella
Jääkiekon SM-liiga ja jalkapalloliiga eivät ole kilpailijoita keskenään, toimitusjohtajat vakuuttavat.
"Eihän meillä mene kalenterit kuin muutaman viikon ajan päällekkäin", Helkovaara huomauttaa.
Kriittiset tarkkailijat pitävät jääkiekon SM-liigan pahimpana uhkaajana jääkiekon SM-liigaa. Sarjakierroksien ja paikallispelien määrä sekä suljettu sarja eivät kaikkien mielestä ole positiivisella merkillä varustettuja määreitä.
"Olemme rikkoneet vuosikausia ennätyksiä. Kun niitä ei ole enää tullut, niin tutkiskeluun on syytä. Toimialallamme on globaalit ongelmat eli taloudellisesti heikko kannattavuus. Myös bisneksen ja urheilullisen hurmoksen yhteensovittaminen on haasteemme", Helkovaara näkee.
Miksi maailman ykköslaji jalkapallo ei ole Suomessa hätyytellyt jääkiekon valta-asemaa? Helkovaaran vastaus tulee kuin yliopiston apteekin hyllyltä. Jalkapallon ystäviä tuskin nauratti viime kauden päätöskierros lumen ja jään keskellä.
"Meillä on olosuhteet puolellamme, se on ihan selvä."
Walden ja jalkapalloliiga ovat vakuuttuneita, että suljettu sarja ei ole heidän elinehtonsa.
"En usko, että suljettu sarja tai pudotuspelit menisivät meillä mitenkään läpi", toimitusjohtaja toteaa.
Jalkapallon kestoslogan "eteenpäin on menty" ehti välillä nousta kestovitsiksi. Viime kausi antoi pitkästä aikaa lupauksille myös kasteluvettä, kun liigan yleisökeskiarvo nousi edellisvuoteen verrattuna 16 prosenttia.
"Olemme vuodesta 1998 lähtien tehneet määrätietoista työtä perusasioiden parissa. Vippaskonsteja ei ole."
Pesäpallon supersarja on pudonnut jalkapalloliigan kelkasta viimeisten vuosien aikana. Toimitusjohtaja Tikkanen myöntää, että lajin huipulle iski 1990-luvulla vauhtisokeus. Seurauksena oli raju törmäys sopupeliskandaaliin.
"Keskityimme 90-luvun puolivälissä liikaa huipun tekemiseen ja laiminlöimme nuoriso- ja seuratoiminnan viemisen eteenpäin. Nyt meidän pitää löytää omat vahvuutemme", Tikkanen laskee.
Keskiluokka
tulee kaukana
Kahden suurimman palloilusarjan nykypoterot eivät ole uhattuna. Sen sijaan pesäpallolla on tehtävää, jos pieni nousu tyrehtyy laskuksi. Jääkiekon mestis on jo budjeteiltaan pesäpallon supersarjan veroinen. Koripallon SM-sarja ei hetkauta Pohjois-Suomessa, mutta on etelämpänä isompi juttu.
Mestiksen pohjois-suomalainen edustaja Kajaanin Hokki sai viime kaudella runkosarjan otteluihinsa kelpo tavalla yleisöä, 954 ottelua kohden, mutta oli silti vasta kuudes yleisötilastoissa.
"Mestiksen neljäs sija palloilusarjojen vertailussa on monelle yllätys, sillä valtakunnallinen media ei seuraa sarjaa kovin laajasti", mestiksen tiedottaja Jussi Leppäsyrjä mainitsee.
Suomalaisten palloilusarjojen keskiluokka on kuitenkin selvästi jäljessä kahta ylintä kastia. Maailmalla suuret lajit, koripallo ja lentopallo, eivät liikuta Suomessa suuria katsojamassoja. Koripallon katsojakeskiarvo oli viime kaudella 740. KTP (1176) ja Honka (1171) keräsivät parhaiten yleisöä.
Lentopallossa keskiarvo jäi noin puoleen koripallon vastaavasta. Pielaveden Sampo houkutti eniten katsojia (638) ja Keski-Savon Pateri vähiten (187).
Miesten salibandyliiga nousi vauhdilla sarjojen keskiluokkaan, mutta vauhti on viime vuosina hiljentynyt.
"Keskiarvon putoaminen on meille selvityksen paikka", salibandyliitosta todetaan.
Naisten sarjoista pesäpallon supersarja ja lentopalloliiga ovat ylivoimaisia.
Lahden toiselle puolelle meno vie kuitenkin toiseen maailmaan: Ruotsissa naisten jalkapallon pääsarjan ottelua katsoo paikan päällä keskimäärin lähes tuhat katsojaa.