Tanskan puolustusministeri Søren Gade osui asian ytimeen, kun hän kommentoi tietoja tanskalaissotilaiden Irakissa harjoittamasta kidutuksesta. Gaden mukaan "emme voi maailmalla puhua rauhasta, vapaudesta, demokratiasta ja ihmisoikeuksista, jos emme itse niitä noudata".
Tällä viikolla Tanskassa julkisuuteen tulleet tiedot ovat tuorein lisä niihin uutisiin, jotka koskevat vankien kohtelua Irakissa sekä "vihollistaistelijoiden" oloja Yhdysvaltain Guantanamon tukikohdassa. Yhteistä tapauksille on, että niin yhdysvaltalaiselle, brittiläiselle kuin tanskalaisellekin yleisölle tiedot omien poikien ja tyttärien epäillyistä teoista ovat tulleet järkytyksenä.
Tapahtumien syviä selityksiä voi hakea hakea siitä, miten sodan oloissa, voittajan ja voitetun kohdatessa, ihmisluonteen pimeimmillä puolilla on taipumus nousta esiin, vaikka sotaan olisi lähdetty sen moraalista oikeutusta korostaen. Tämä on havaittu jo ennen Afganistania ja Irakia.
Irakin Abu Ghraibin vankilan ja Guantanamon vankileirin tapauksilla on myös juridisia ja poliittisia seurauksia, jotka voivat vavisuttaa korkeitakin tuoleja. Päättyneellä viikolla Yhdysvalloissa alkoivat kuulustelut, joissa huomion keskipisteenä on parikymppinen naissotilas Lynndie England. Tämän kasvot tulivat maailmalle tutuiksi kuvista, joissa alastomia irakilaisvankeja häpäistiin.
Jos epäilty England havaitaan myös syylliseksi, hän voi saada erittäin kovan tuomion. Tutkimusten kohteeksi on joutunut myös Irakissa olevien joukkojen komentaja Ricardo Sanchez. Abu Ghraibin poliittiset seuraukset riippuvat siitä, mitä oikeudenkäynneissä ja jatkotutkimuksissa nousee esiin. Vankilan entinen komentaja, prikaatikenraali Janis Karpinski on sanonut, että sekä Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon että Valkoinen talo tiesivät vankilan tapahtumista. Väitteen todistaminen todeksi voi silti osoittautua vaikeaksi.
Aiemmin valmistunut Pentagonin selvitys väitti, että vankilan tapaukset olivat yksittäisten sotilaiden toilailuja. Muunlainen tulos sotilasjohdon omasta selvityksestä olisikin ollut yllätys. Tapauksia tutkii myös riippumaton tutkimuskomissio. Sen tutkimuksen tuloksille voitaneen antaa enemmän painoa, kunhan ne valmistuvat.
Yhden kovan takaiskun Yhdysvaltain poliittinen ja sotilaallinen johto on vankien kohtelua koskevissa kiistoissa jo kärsinyt. Yhdysvaltain korkein oikeus totesi kesäkuun lopussa, että Guantanamon leirin vangeilla pitää olla oikeus valittaa vangitsemisistaan yhdysvaltalaisille tuomioistuimille. Oikeusvaltiossa tämän olisi luullut olevan alun perinkin selvää.
paakirjoitus@kaleva.fi