Kidutettujen kuntoutusyksikkö aloittaa toimintansa Oulussa maaliskuun loppuun mennessä. Asia varmistui Oulun diakonissalaitoksen säätiön saatua Raha-automaattiyhdistykseltä 150 000 euroa kidutettujen kuntoutustoiminnan aloittamiseksi. Yksikkö psykiatrinen erikoissairaanhoidon poliklinikka.
Kuntoutusyksikön perustamisesta ja toiminnasta vastaava Oulun diakonissalaitos haki avustusta alun perin 278 000 euroa tälle vuodelle.
Diakoniajohtaja Hannu Rahikaisen mukaan nyt saadulla rahalla toiminta voidaan aloittaa. "Toivomme kuitenkin, että summaa tarkistettaisiin yksikön toiminnan vakiinnuttua."
Kidutettujen kuntoutusyksikkö aloittaa parinsadan neliön vuokratiloissa Kajaaninkatu 13:ssa.
Yksikköön haetaan parhaillaan kahta työntekijää, joista toinen voisi olla psykologi ja toinen esimerkiksi sosiaalityöntekijä. "Psykiatrin, psykoterapeutin, fysioterapeutin ja muiden asiantuntijoiden palveluita ostamme joko omasta talostamme ODL:stä tai ulkopuolelta", Rahikainen kertoo.
Kuntoutuksen lisäksi yksikköön olisi tarkoitus saada tulkkipalvelua sekä viranomaisille suunnattua koulutusta ja työnohjausta.
Oulussa aloittava kidutettujen kuntoutusyksikkö on Rahikaisen mukaan saamassa asiantuntija-apua Helsingin diakonissalaitoksen alaisuudessa toimivalta kidutettujen kuntoutuskeskukselta. Helsingissä vuonna 1993 aloittanut kidutettujen kuntoutuskeskus on ollut maan ensimmäinen ja tähän saakka ainoa.
Kuntoutukseen lähetteellä
Kidutettujen kuntoutuskeskus tarjoaa tutkimus-, psykoterapia- ja konsultaatiopalveluita kotimaissaan kidutetuille pakolaisille ja turvapaikanhakijoille sekä heidän perheilleen. Potilaat tulevat hoitoon vastaanottokeskusten terveydenhoitajien, lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden tai kunnallisten pakolais- ja terveydenhoitoviranomaisten lähettäminä.
Hannu Rahikainen arvioi, että Pohjois-Suomessa kuntoutuspalveluita tarvitsevia pakolaisia tai maahanmuuttajia on vuositasolla kymmeniä.
"Helsingin kidutettujen kuntoutuskeskuksessa oli viime vuonna noin 180 asiakasta, ja heistä noin kolmasosa Pohjois-Suomesta", kertoo yksikönjohtaja, psykiatrian erikoislääkäri Asko Rauta.
Hänen mielestään oman kuntoutusyksikön perustaminen Ouluun on tärkeää yksin jo välimatkojen vuoksi.
"Toisen yksikön myötä asiakasmäärät todennäköisesti myös kasvavat, koska kidutettujen oireita pystytään tunnistaman paremmin."
Asko Rauta arvioi, että Suomeen tulluista kidutetuista saa kuntoutusta nykyisellään vain pieni osa.
Apua ei ole
helppo saada
Monet kidutuksen vuoksi oirehtivat jäävät terveydenhoidossa tunnistamatta, koska kiputilojen, aisti- ja unihäiriöiden tai sydänvaivojen tulkitaan juontuvan traumaattisten kokemusten sijaan "vain" stressistä tai koti-ikävästä.
Kidutusta kokeneet tuntevat usein syyllisyyttä ja pelkoa, eikä heidän ole helppo hakea apua. Kidutuksesta voi olla seurauksena myös masennusta ja mielenterveysongelmia.
Ja jos on syntyperäisellä suomalaisella vaikea saada apua mielenterveysongelmiinsa, tilanne on monin verroin vaikeampi maahanmuuttajilla, Rauta huomauttaa. "Pakolaisuus on koko elämän kestävä trauma", hän lisää.
Kidutetun ja hänen läheistensä kuntoutus voi kestää vuosia. Helsingin kidutuksen kuntoutuskeskuksen pisimmät potilassuhteet ovat kestäneet 7-8 vuotta.