Viime syyskuussa toimintansa aloittanut Oulun diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuspalvelu on ottanut ensimmäisten kuukausiensa aikana hoitoon kuusi asiakasta. Heti vuoden alussa on tulossa jälleen viisi uutta asiakasta ja toiminta saa vahvistusta alan asiantuntijalääkäri Asko Raudan siirtyessä Helsingistä Ouluun.
Kuntoutuspalveluiden asiakkaaksi pääsevät viranomaisen lähetteellä sellaiset pakolaiset ja turvapaikanhakijat, jotka ovat kotimaassaan joutuneet kidutetuiksi. Asiakkaat ovat tähän mennessä tulleet Oulun, Kajaanin ja Rovaniemen vastaanottokeskuksista sekä Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden ja Iin terveyskeskuksen kautta.
Yksikön työntekijät, projektikoordinaattori Sirpa Kallio ja fysioterapeutti Riitta Alatalo ovat syksyn mittaan kohdanneet raskaita asioita. Kidutuksen kokeneiden häpeä ja henkiset lukot vaikeuttavat puhumista, ja henkisesti murrettu ihminen voi tuntea myös selittämätöntä syyllisyyttä kokemuksistaan.
Jäljetöntä kidutusta Balkanilla
Kidutusta kokeneet pakolaiset tulevat lähinnä Afrikasta, Lähi-idästä ja entisen Jugoslavian alueelta. Toiset ovat viruneet vuosia vankilassa, toisten elämänhalu on jäänyt keskitysleirille tai "raiskauskeskukseen".
Erityisesti Balkanin alueella kidutus pyrittiin tekemään jälkiä jättämättä, mutta silti merkkejä löytyy vuosikymmenienkin jälkeen ja ne purkautuvat sanoiksi vasta kun luottamus syntyy.
"Joskus kertomus voi lähteä purkautumaan siitä kun kysyn, mistä tällainen vamma on tullut", Riitta Alatalo kertoo.
Fysioterapeuttina Alatalo tutkii hoitoon tulevat ja tarkkailee merkkejä kidutuksesta. Fyysisistä vammoista yleisiä ovat esimerkiksi riiputuksessa syntyneet olkanivel- ja selkävammat. Psyykkisistä vammoista keskeisin on oman minuuden hukkaaminen ja epäluottamus ihmisiin. Toiset reagoivat luomalla uhmakkaan suhtautumisen ympäristöönsä.
Entinen persoona löytyy paloittain
Kallio ja Alatalo ovat tottuneet keräämään kunkin kidutetun tarinan pienistä palasista, joita putoilee eri yhteyksissä. Vain harva kykenee puhumaan kokemastaan suoraan ja jäsennetysti. Seksuaalista väkivaltaa kokeneet naiset pelkäävät hylätyksi tulemista, ja osa ei halua puhua, että ei kasvattaisi perheensä taakkaa entisestään.
"Kidutuksen kokenut ei koe olevansa enää se sama ihminen, joka oli ennen kidutusta. Kun esimerkiksi löydetään sellainen ilmaisukeino tai harrastus, jota kidutettu on tehnyt ennen traumatisoitumistaan, hän voi löytää pala palalta entisen persoonansa", Sirpa Kallio kuvailee paranemisprosessia.
Hoitoon sisältyy keskusteluja, fysioterapiaa ja toiminnallista terapiaa. Kallio on työskennellyt yli kymmenen vuotta Ruukin vastaanottokeskuksessa ennen siirtymistään ODL:n kuntoutusyksikköön. Kokemuksen tuoma tuntuma kertoo usein jo ihmisen olemuksesta, että tämän taustalla voi olla traumaattisia kokemuksia.
"Oulun yksikkö on edistysaskel myös perheiden hoidossa, sillä voimme tehdä kotikäyntejä ja kidutetun perhe voi käydä täällä katsomassa, missä heidän omaistaan hoidetaan", Sirpa Kallio kuvailee.
Raha-automaattiyhdistys on myöntämässä ODL:n Kidutettujen kuntoutuspalveluille 300 000 euron avustuksen tälle vuodelle. Toimintaa tukee myös Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö. Yksikön resurssit riittävät nykyisellään muutamien kymmenien asiakkaiden hoitoon vuositasolla.